Ajankohtaista.
|
UUTISKIRJEET
SYYSKUU 2024
Kurikan uuden uimahallin tarveselvitys tehtiin osallistavasti
Koulutukset
Liikunnan olosuhdeseminaari 2.–3.10.
LTK 2 käynnistyy 30.10. Vierumäellä
Liikuntajohtajan pulssilla Lahden Aleksi Nyström
Kurikan uuden uimahallin tarveselvitys tehtiin osallistavasti
Koulutukset
Liikunnan olosuhdeseminaari 2.–3.10.
LTK 2 käynnistyy 30.10. Vierumäellä
Liikuntajohtajan pulssilla Lahden Aleksi Nyström
Kurikan uuden uimahallin tarveselvityksessä jäsennetään toiveet, tarpeet ja näkemykset
|
Tarveselvitystä työstettiin kevään 2024 aikana.
Tarveselvitys toimii lähtölaukauksena tulevalle syksylle ajoitetulle hankesuunnittelulle. Tarkoituksena oli selvittää perinpohjaisesti uuteen uimahalliin kohdistuvat tarpeet osallistamalla laajasti erilaisia ihmisryhmiä. Tässä onnistuttiinkin hienosti, sillä noin 20 000 asukkaan Kurikasta saimme avoimella Webropol- kyselyllä peräti 1 378 vastausta. Tämä lisäksi haastattelimme nykyisen uimahallin henkilökuntaa, pidimme työpajan Kurikan päättäjille, viranhaltijoille, Vammaisneuvoston, Nuorisovaltuuston, Vanhusneuvoston sekä Kurikan Ryhdin edustajille sekä keräsimme piirustuksia ja sanallisia palautteita päiväkodeilta, eskareilta, ala- ja yläkouluilta sekä oppilaskunnilta. Tarveselvityksessä tarkastellaan uutta uimahallia erityisesti sen tulevan käytön kannalta. Tärkeää on hahmottaa keitä uusi uimahalli palvelee, keitä sen tulisi palvella ja millainen sen tulisi olla toiminnoiltaan. Selvityksen mukaan aliedustettuina nykyisessä uimahallissa ovat alle 25-vuotiaat ja oman ilmoituksensa mukaan vähän liikkuvat. Näiden houkuttelemiseksi uuteen uimahalliin on selvityksessä tehty esityksiä. Uimahalli on liikunta- ja virkistäytymispaikka, jossa käydään vauvasta vaariin. Kävijäkunta on laaja, esimerkiksi lapset ja nuoret sekä toisaalta vanhempi väestö käyvät uimahallissa eri syistä. Näiden syiden analyysi on selvityksen ydintä. Lisää suunnitelmasta: Ari Karimäki [email protected] 0400 941 745 Ilari Leskelä [email protected] 050 573 3331 |
Tarveselvitykseen osallistuminen koettiin eri ryhmissä tärkeäksi.
Kurikan liikuntatoimen päällikkö Annukka Siltakorpi näkee asian näin: ”Kurikassa on päädytty siihen, että uimahallipalvelujen kehittäminen on oiva tilaisuus vahvistaa Kurikan pito- ja vetovoimaa sekä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä pitkällä tähtäimellä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kurikkalaiset pääsevät osallistumaan hankkeeseen mahdollisimman laajasti” |
Liikunnan olosuhdeseminaari Lahdessa 2.–3.10.
|
Kuntien liikuntaväen syksyinen kokoontuminen lähestyy! Liikunnan Olosuhdeseminaari pidetään Lahden Sibeliustalossa 2.–3.10.
Tarjolla on ajankohtaista tietoa ja keskusteluja kuntien liikuntatoimen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Paikallisen liikunnan johtaminen ja edistäminen tapahtuu verkostoissa, joten alustuksissa pureudutaan verkostotyöhön käytännön esimerkkien kautta. Tutustumme myös Lahden liikuntaolosuhteisiin sekä kuulemme Jani Toivolan alustuksen monikulttuurisuudesta liikunnassa. Tästä pääset ilmoittautumaan https://www.sla-ry.fi/koulutukset-ja-tapahtumat/olosuhdeseminaari-2024/ Lisää tietoa Liikuntajohtamisen foorumista: Ari Karimäki, kurssin veturi, LitT [email protected] 0400 941 745 |
|
LTK 2 käynnistyy 30.10.2024 Vierumäen Urheiluopistolla
|
Kuntien liikuntajohdon täydennyskoulutuskurssi (LTK 2) on tarkoitettu kuntien liikuntajohdolle, asiantuntijoille ja kehittäjille sekä muille kuntien liikuntatoimesta kiinnostuneille. Kurssi sisältää ajankohtaista tietoa sekä runsaasti keskusteluja ja omakohtaista liikuntatoimen
haasteiden sanoittamista. Näiden lisäksi jokainen opiskelija tekee omaa liikuntatointa palvelevan kehittämistehtävän, jonka sparraajina toimivat allekirjoittanut sekä muut opiskelijat. Kurssilla suoritetaan myös muutamia erillisiä oppimistehtäviä. Suomen urheilupistolla Vierumäellä pidettäviä lähijaksoja on viisi (kaksi tänä vuonna ja kolme ensi vuonna) ajoittuen aina keskiviikosta perjantaihin. Iltaisin nautimme opiston runsaasta liikuntatarjonnasta yhdessä tai kunkin oman mieltymyksen mukaisesti. Kurssilla on vielä vapaita paikkoja, joten mukaan ehtii. Lisätietoja myös Vierumäen sivuilta https://vierumaki.fi/kuntien-liikuntajohdon-taydennyskoulutus Ilmoittautuminen: Ari Karimäki, kurssin veturi, LitT [email protected] 0400 941 745 TERVETULOA! |
|
Liikuntajohtajan pulssilla
|
Liikuntajohtajan pulssilla -sarjassa haastatellaan kuntien ja kaupunkien liikuntajohtoa heidän työhönsä liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa haastateltavana on Lahden liikuntajohtaja Aleksi Nyström.
Missä olet aikaisemmin työskennellyt? Opiskeluaikoina kesätyöt olivat käytännössä leirinohjaajan tai leirinjohtajan hommia. Opintojen jälkeen menin Normaalikouluun luokanopettajaksi, yhden vuoden olin myös yläasteen ja lukion liikunnan maikkana. Tästä siirryin ammattikorkeakoululle liikunnan lehtoriksi, jossa meni lopulta 9 vuotta. Opettajanhommista siirryin Kajaanin kaupungille ensin projektipäälliköksi, sekä myöhemmin liikuntapäälliköksi, jossa työskentelin vuoteen -23. Mikä on oma lajitaustasi? Entä mitä harrastat nykyään? Lapsena aloitettiin jääkiekolla HIFK:n kiekkokoulussa. Sitä pelasin U18 – ikäiseksi asti, jota seurasi salibandy divaritasolla asti. Pelasin lajia myös töiden ohella tosissaan Kajaanin vuosiin 2005-2006 asti. Palloilun jälkeen olen keskittynyt mm. seikkailu-urheiluun ja suunnistukseen, sekä ennen kaikkea pyöräilyyn. Enää ei voida puhua tavoitteellisuudesta, mutta aiemmin olin Team Rynkeby-joukkueessa pari kautta sekä kävin erilaisissa kisatapahtumissa. Vielä Kajaanin vuosina pyöräilykilometrejä tuli roimasti, nyt Lahdessa asuessa työ ei mahdollista tätä ainakaan tällä hetkellä. Mikä nykyisessä kunnan liikuntapalveluiden vastuuviranhaltijan työssäsi on yllättänyt sinut? Positiivisesti on yllättänyt Lahden seuratoiminnan ja talkootöiden vireys. Tapahtumat eivät toimi ilman vapaaehtoisia, aktiivisen seuraväen avulla isojakin tapahtumia saadaan pystyyn. En usko, että Lahdessa itsessään on yllättänyt negatiivisesti mikään, mutta kuntatalouden notkahdus viime talvena ja tänä syksynä on ollut haaste. Usko talouteen on ollut koko kuntakentällä heikompi, mm. valtion leikkausten kohdistuminen rajusti kuntien liikuntapaikkarakentamiseen oli meille tietenkin suuri isku. Missä liikuntapalveluihin liittyvässä asiassa Lahdessa on onnistuttu mielestäsi erityisen hyvin? Tässä kohtaa on helppo antaa kiitosta Lahden sivistyspalveluille. Kaupunki on tehnyt strategisen valinnan investoida monitoimitaloihin ja kouluihin, kouluverkkoa on uudistettu nopealla tahdilla. Monitoimitalojen yhteyteen on pystytty keskittämään valtavasti uusia liikuntapaikkoja, kuten tekonurmia ja lähiliikuntapaikkoja. Useiden uusien monitoimitalojen myötä kenttiä ja muita liikuntapaikkoja on syntynyt paljon lisää, ja näin ollen harrastusmahdollisuudet ovat Lahden alueella lisääntyneet. Ja suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä Lahti on Suomessa edelläkävijä, tapahtumia on käytännössä viikoittain. Kisoja järjestetään suosituimpien lajien (hiihto, salibandy yms.) lisäksi mm. lippupallossa, sauvakävelyssä sekä ringetessä, joten arvokisoja meillä on yllättävän paljon. Miten näet kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden ja liikunnan vastuuviranhaltijan roolin siinä – mitä haasteita tai mahdollisuuksia näet? Mainitsinkin jo talouden, jonka kautta suurimmat haasteet muodostuvat. Kunnat ja liikuntatoimi ovat ongelmissa pyrkiessään säilyttämään toimintakykynsä talouden tehostamistoimien ja säästöjen jyllätessä. Kuntien vastuu kasvaa ja valtion rahoitus supistuu, eikä yhtälö ole helppo. Kuntien tulee toki omalta osaltaan pitää huoli siitä, että niiden ylläpitämissä liikuntapalveluissa myynti toimii ja käyttöasteet pysyvät korkealla. Kunnan liikuntatoimen tärkein tehtävä on liikuntapalvelujen tuottaminen. Liikunta on pääosin harrastamista ja sen tulee säilyä kunnissa hyvällä tasolla sekä houkuttelevana. On tärkeää säilyttää hyvät liikuntapalvelut – ja olosuhteet myös niille kuntalaisille, jotka niitä kaipaavat. Kunnille on siirretty viime vuosina paljon painetta liikuttaa niitä kuntalaisia, jotka eivät liiku tarpeeksi – tai ole liikunnasta kiinnostuneita. Ja vaikka talous on iso haaste, on kuntien pystyttävä muuttamaan toimintamallia tilanteessa, jossa palveluita ei pystytä tuottamaan aiemmalla kaavalla. Kuntien mahdollisuutena on etsiä aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja tiivistää esimerkiksi kuntien ja yritysten vuoropuhelua. Kaupungin alueella olevia palveluita voidaan näin optimoida, eikä päällekkäisiä palveluita synny niin herkästi. mm. Jääurheilussa, mailapeleissä vuoropuhelussa on tehostamisen varaa, kuntien ei tarvitsisi itse rakentaa joka lajin olosuhteita. Kiitos haastattelusta, Aleksi! |
Aleksi Nyström Työtehtävä: Lahden liikuntajohtaja Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitos |
Kuntien liikuntajohto viidennellä lähijaksolla Vierumäellä
|
North Sport Consultingin järjestämä liikuntajohdon ensimmäinen täydennyskoulutuskurssi (LTK I) eteni viidennelle Vierumäen lähijaksolle 24.–26.4. Jakson agendalla oli tällä kertaa liikunnan olosuhdetyö.
Lähijakso starttasi North Sportin Jan Norran alustuksella. Jan on tehnyt kuntien liikuntapalveluiden kanssa runsaasti yhteistyötä erilaisten ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden parissa, joten hänellä on laaja näkemys liikunnan olosuhdetyöstä. Hänen kanssaan pääsimme keskustelemaan tarkemmin siitä, mitä liikunnan olosuhdetyö oikein tarkoittaa ja miten sitä voisi itse kukin omassa kunnassaan viedä eteenpäin. Torstaina jatkoimme aiheesta ja perehdyimme maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen, joka tulee vaikuttamaan liikunnan olosuhteiden kehittämiseen. Otimme myös käytännön tuntumaa elämyskelluntaan opiston vieressä sijaitsevalla Valkjärvellä. Onnistuimme valitsemaan ajankohdan, jossa räntäsade ei häirinnyt iltapäivän rentoutushetkeä 😊! Perjantain avauksena keskustelimme kuntien liikuntatilojen maksujen määrittämisestä sekä pohdimme kuntien rahallisen tuen sekä liikuntatilojen subventoinnin merkitystä paikallisille urheiluseuroille ja muille kuntien tilojen käyttäjille. Lähijakson päätteeksi kuulimme Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) asiantuntijan Päivi Pelkosen käytännönläheisen luennon liikuntapaikkojen esteettömyydestä. Päivi laajensi käsitystämme esteettömyydestä ja painotti, että esteettömyydestä ei voi puhua ilman yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Ensimmäisen täydennyskoulutuskurssin viimeinen lähijakso on kesäkuussa juuri ennen kesälaitumille siirtymistä. Tuolloin puramme kehittämistehtävät ja katsomme mitä opiskelijoille on jäänyt käteen kurssista. Huomatkaa, että olemme käynnistäneet jo kakkoskurssin markkinoinnin. Jatkossa toteutamme kurssin Vierumäen kanssa yhteistuotantona, jonka ansiosta saamme kurssin hintaa pudotettua alaspäin ja voimme tarjota kurssin suorittamisesta oppimispisteitäkin. Perehdy oheiseen esitteeseen ja ota yhteyttä. Kesää kohden! Ari Karimäki, LTK I kurssin veturi [email protected] p. 0400 941 745 |
Elämyskelluntaa Vierumäen Valkjärvellä.
|
KESÄKUU 2024
Lappeenrannassa osallistamiskyselyllä vauhtia henkilöstöliikunnan kehittämiseen
Liikuntatoimen täydennyskoulutuskurssi (LTK II) alkaa lokakuussa
Liikuntajohtajan pulssilla: Maija Puolakanaho – Naantalin liikuntapalvelupäällikkö
Lappeenrannassa osallistamiskyselyllä vauhtia
henkilöstöliikunnan kehittämiseen
|
Lappeenrannassa kaupungin liikuntatoimi ja henkilöstöhallinto ovat tiivistäneet yhteistyötä kaupungin henkilöstöliikuntaan liittyen. Henkilöstöliikunta on haluttu Lappeenrannassa nähdä tärkeänä osana kaupungin aikuisväestön liikunnan edistämistyötä, sillä merkittävä osa yli 2000:sta työntekijästä asuu kaupungin alueella. Yhtenä käytännön esimerkkinä yhteistyön tiivistämisessä on uuden yhteisen työhyvinvointikoordinaattorin työnkuvan luominen, mikä on mahdollistanut liikuntatoimen asiantuntemuksen paremman hyödyntämisen henkilöstöliikunnan kehittämisessä.
Vauhtia henkilöstöliikunnan kehittämistyölle on haluttu Lappeenrannassa saada myös osallistamalla henkilöstöä asiaan. Osallistamisessa hyödynnettiin NSC:n suunnittelemaa ja toteuttamaa sähköistä kyselyä, jonka avulla kerättiin henkilöstön näkemystä henkilöstöliikunnan nykyisistä toimintamalleista sekä toiveita ja ideoita toimintamallien kehittämiseen. Oleellinen osa kyselyä oli myös henkilöstön erilaisten hyvinvointitottumusten, kuten liikunnan, unen ja ravinnon nykytilan kartoittaminen. Lappeenrannan työhyvinvointikoordinaattori Anne Peuhkurin mukaan kysely tuotti arvokasta tietoa kehittämistyön tulevaisuuden tavoitteita silmällä pitäen sekä hedelmällisiä yksittäisiä huomioita, joilla liikuntaa voidaan eri yksiköissä pyrkiä lisätä. Lisäksi Peuhkuri näkee erittäin tärkeänä hyötynä osallistamiskyselystä sen, että laajan kyselyaineiston esittelyn kautta henkilöstöliikunta on asiana saatu nostetuksi kaupungin ylimmän johdon tietoisuuteen sekä aktiiviseksi keskustelun aiheeksi. Erittäin huomionarvoisena yksittäisenä nostona osallistamiskyselystä Peuhkuri nostaa esiin liikunta-aktiivisuuden ja työkyvyn väliseen yhteyteen liittyvän kyselytuloksen (tulos alla). Kyselyn perusteella työntekijät, jotka liikkuivat suosituksen mukaisesti arvioivat työkykynsä erinomaiseksi selvästi vähemmän liikkuvia yleisemmin. Eli työnantajan kannalta henkilöstön liikunta-aktivisuuden edistämisen tärkeyttä voidaan perustella myös henkilöstön työkyvyn vahvistamisen näkökulmasta – ei pelkästään hyvinvointiasiana, toteaa Peuhkuri. Lisätietoa Lappeenrannan henkilöstöliikunnan kyselystä Anne Peuhkuri, Työhyvinvointikoordinaattori / Lappeenrannan kaupunki [email protected] Jan Norra, NSC [email protected] |
Kuvio. Ristiintaulukointi liikuntasuosituksen ja työkyvyn arviointien osalta, Lappeenrannan henkilöstöliikuntakysely 2024.
|
Liikuntatoimen täydennyskoulutuskurssi
(LTK II) alkaa lokakuussa
|
Ilmoittaudu mukaan lokakuussa alkavalle Liikuntatoimen täydennyskoulutuskurssille (LTK II)
NSC:n ja Suomen Urheiluopiston yhteinen kuntien liikuntatoimille suunnattu toinen täydennyskoulutuskurssi (LTK II) käynnistyy lokakuussa. Oheisesta esitteestä näet kurssin sisällöt ja muut yksityiskohdat tarkemmin. Muutos juuri päättyneeseen ykköskurssiin on se, että tuotamme kurssin yhdessä Suomen urheiluopiston kanssa. Jatkossa lähijaksoja Vierumäellä on viisi, hinta on hieman edullisempi sekä suorittamisesta on tarjolla 45 osaamispistettä. Kurssi on tarkoitettu kuntien liikuntatoimen johdolle, asiantuntijoille ja kehittäjille sekä muille kuntien liikunta-asioista kiinnostuneille. Ilmoittautuminen sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse Ari Karimäki (0400 941 745) Kurssille otetaan 10–12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. |
|
Kokemuksia juuri päättyneeltä LTK I kurssilta:
|
"Liikuntatoimen johtamis- ja kehittämistehtävissä toimiville erinomainen oppimiskokonaisuus oman työn tueksi.
Koulutus on sopivan joustavasti aikataulutettu, aikaa jää tärkeille vertaiskeskusteluille ja omien ajatusten sanoittamiselle." Hanna Murotie, Nokian kaupungin liikuntapalvelupäällikkö |
"LTK:lla käsitellään ajankohtaisia teemoja sekä teoreettisella että käytännön tasolla ja oma kehittämistehtävä
valikoituu luontevasti oman liikuntatoimen tarpeista käsin." Antti Ikonen, Hankasalmen liikuntapalveluvastaava |
Liikuntajohtajan pulssilla:
Maija Puolakanaho – Naantalin liikuntapalvelupäällikkö
|
Liikuntajohtajan pulssilla -sarjassa haastatellaan kuntien ja kaupunkien liikuntajohtoa heidän työhönsä liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa haastateltava on Naantalin liikuntapalvelupäällikkö Maija Puolakanaho.
Missä olet aikaisemmin työskennellyt? Tulin aikoinaan Rymättylään hoitamaan nuorisoliikuntaa ja kulttuuria. Kuntaliitoksen myötä minut sysättiin Naantaliin, jossa aloitin vapaa-aikapalveluissa. Myöhemmin otin vastuun kokonaan liikunnasta, mikä sopi minulle mainosti, sillä olen liikuntaihminen 24/7. Liikunta menee kyllä kaiken edelle! Mikä on oma lajitaustasi? Entä mitä harrastat nykyään? En ole itse harrastanut kilpaurheilua, mutta aina liikuntaa. Olen lähtöisin Pudasjärven syrjäkyliltä, siellähän ei ollut harrastuksia, eikä mihinkään kuskattu. Naapurin kakaroiden kanssa tuli kaikki viikonloput ja illat juostua, hiihdettyä, hypittyä ja laskettua mäkeä. Sieltähän se liikkuminen juontaa juurensa. Tällä hetkellä harrastan polkujuoksua ja vesihölkkää kesäisin. Sulkapallo, kuntotanssit, pyöräily, suunnistus ja kuntosali, siinähän sitä jo onkin… Terveisiä muuten Jukolan viestistä, olimme juuri Kauhavalla, jossa olin mukana Venlojen puolella. Missä liikuntapalveluihin liittyvässä asiassa Naantalissa on onnistuttu mielestäsi erityisen hyvin? Naantalissa on hyvät ja monipuoliset liikuntapaikat sekä seuroille, että omaehtoiselle liikunnalle. Toki meillä niin kuin varmasti muuallakin on korjausvelkaa aika paljon. Korjauksiin tulisi varata rahaa ja investoida, mikä on haaste. Uusia liikuntapaikkoja on helpompi perustella niiden tuodessa kaupungille jotakin uutta, mutta kun lähdetään korjaamaan tai perusparantamaan nykyisiä liikuntapaikkoja, sehän ei tuo samalla tavalla uusia liikkujia liikuntapaikoille. Meillä on iso alue kuntaliitosten myötä, mutta joka puolelle on saatu luotua olosuhteita sekä parannettua vanhoja. Seuratoiminnasta, Naantalissa on aktiivisia kilpa- ja matalan kynnyksen liikuntaseuroja, jotka tuottavat paljon toimintaa kuntalaisille. Liikuntapalveluilla on myös hyvä keskusteluyhteys kaikkiin suuntiin. Liikuntapaikat hoitaa meillä ympäristövirasto tekniseltä puolelta, pystymme yhdessä viemään avoimessa hengessä asioita eteenpäin. Miten näet kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden ja liikunnan vastuuviranhaltijan roolin siinä – mitä haasteita tai mahdollisuuksia näet? Haasteena on varmasti liikkumattomuus. Viime aikoina on yhä enemmän noussut tarve eri-ikäisten pienryhmille, avoimet ryhmät eivät sovi kaikille. Keinoja, joilla tavoitetaan vähemmän liikkuvat, tulee keksiä lisää. Ja kun me kaupungilla saadaan joku ryhmä tai porukka innostumaan tietystä toiminnasta, olisi hienoa jos toiminnan jatkamiseen saisi esimerkiksi seuroilta apua. Näin meillä vapautuisi resursseja taas uusien liikkujien aktivoimiseen. Liikuntaneuvonta on myös nykypäivää ja tulevaisuutta, kaikenikäisten yksilölliseen neuvontaan tulisi olla resursseja. Tämä on tietysti haaste tulevaisuudessa. Myös talous on tulevaisuudessa haaste, kaikkialta nipistetään tällä hetkellä. Liikuntapaikkojen luomiseen on silti saatava rahaa tulevaisuudessakin. Vaikka liikuntapalvelujen resursseja on pienennetty, vähälläkin voi saada isoja asioita aikaan. Kiitos haastattelusta Maija – ja hyvää kesää! |
Maija Puolakanaho Työtehtävä: Naantalin liikuntapalvelupäällikkö Koulutus: Liikunnanohjaaja (AMK), Haaga-Helia AMK Vierumäki / Pajulahti |
HELMIKUU 2024
Sirkkalan liikkumiskeskus – uudenlaista ajattelua nuorisotilojen suunnitteluun
Kävijälaskureilla arvokasta lisätietoa liikunta- ja virkistyspaikoista
Liikuntajohtajan pulssilla: Petteri Lahti Porista
Syksyn koulutustapahtumat
Sirkkalan liikkumiskeskus
– uudenlaista ajattelua nuorisotilojen suunnitteluun
|
Joensuussa avattiin syksyllä 2023 käyttöön uudentyyppinen kunnallinen monitoimitila, jossa on erityisesti huomiota kiinnitetty nuorten omatoimisen liikunnan mahdollistamiseen. Sirkkalan Liikkumiskeskukseksi nimetystä tilasta löytyy nuorille mahdollisuuksia mm. kiipeilyyn, kuntosaliharjoitteluun, pallopeleihin ja tanssilliseen liikuntaan. Hankkeessa on myös toimintavallisesti pyritty murtamaan tavanomaisia hallintokuntarajoja ja luomaan kaupungin liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimijoiden tiiviinä yhteistyönä laajasti eri käyttäjäryhmiä palvelevia monikäyttöisiä tilaratkaisuja.
Liikkumiskeskus -hankkeen lähtökohdan muodosti tyhjilleen jääneen jämerän 3500m2 teollisuushallin siirtyminen Joensuun kaupungin hallintaan v. 2019. Teollisuushallin sijainti oli poikkeuksellisen otollinen kaupungin palvelutuotannon näkökulmasta – aivan vieressä yli 500:n oppilaan yläkoulu ja matkaa kaupunkikeskustaan alle 1 km. Tilasuunnittelun osalta päätavoitteiksi hallin uusiokäytössä otettiin tilojen luominen viereisen Pielisjoen yläkoulun liikunnanopetuksen tarpeisiin sekä myös kaupungin voimisteluseurojen iltakäyttöön. Lisäksi tilaa haluttiin saada myös kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalveluiden hyödynnettäväksi. Suunnittelullisen erityishaasteen hankkeessa muodosti olemassa olevan hallitilan mitoitukset. Hallin päätila oli varsin kapea (n. 17m), mutta yli 80m pitkä. Liikkumiskeskuksen tila- ja konseptisuunnittelun luonnosteluvaihe toteutettiin v. 2018–2019 aikana, missä myös NSC:n asiantuntijat olivat mukana. Lopulliset toteutussuunnitelmat valmistuivat 2020-luvun alun aikana ja hallin rakennusvaihe toteutettiin vuosina 2022–2023. Lokakuussa 2023 valmistuneen monitoimitilan toiminnallisen ytimen muodostavat pitkään hallitilaan luodut liikuntatoiminnot, jotka koulukäytön ulkopuolella ovat pääosin kaupunkilaisten omatoimisesti käytettävissä. Pääasialliseksi käyttäjäryhmäksi tavoitellaan kaupungin yläkouluikäisiä nuoria, jonka takia tilat ovat iltakäytössä nuorisopalveluiden hallinnoimia. Nuorten houkuttelemiseksi tiloissa on tarjolla mm. mahdollisuuksia erilaisiin sisäpallopeleihin, kuntosaliharjoitteluun, kiipeilyyn, parkouriin ja tanssiliikuntaan. Liikkumismahdollisuuksien lisäksi Liikkumiskeskuksesta löytyy myös nuorille suunnattu e-urheilutila. Kulttuuritoimintojen ytimen tilassa muodostavat ”black box” tila, mikä mahdollistaa mm. erilaiset esittävän taiteen tapahtumat ja niiden harjoittelun. Lisäksi tarjolla on tilaa myös bänditoimintaan. Joensuun kaupungin liikuntajohtaja Timo Heinonen on varsin tyytyväinen syntyneen uudentyyppisen monitoimitilan alkutaipaleeseen. Saatu käyttäjäpalaute on ollut positiivista eivätkä mitkään ennakkoon maalaillut uhkakuvat ole toteutuneet. ilkivaltaa tai häiriökäyttäytymistä ei ole ollut, vaikka liikuntatilan vapaakäyttö on nuorten osalta pääosin valvomatonta, sanoo Heiskanen. Heinonen toteaa myös, että tilan jatkojalostaminen jatkuu edelleen. Kokemuksia haetaan nyt tarjolla olevista toiminnosta ja uusia voidaan testata jatkoideoinnin pohjalta. Tilojen monikäyttöisyys mahdollistaa monenlaiset kokeilut tulevaisuudessa. Erityisesti Heinonen näkee tärkeänä kehittää palveluita tyttöjen houkuttelemiseksi uuden tilan käyttäjiksi – poikien mukaan saaminen on tunnetusti hieman helpompaa. Sirkkalan liikkumiskeskuksen verkkosivut: https://www.joensuu.fi/sirkkalan-liikkumiskeskus Lisätietoja hankkeesta:
PS. NSC toteuttaa paraikaa yhteistyössä OKM:n kanssa ”Liikunnalliset nuorisotilat” -selvitys- ja kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on edistää nuoria innostavien sisäliikuntamahdollisuuksien syntymistä kuntien liikunta- ja nuorisotoimijoiden yhteistyönä. Hankkeen loppuraportti valmistuu v. 2024 aikana. Lisätietoja: [email protected] |
Kuva: @sirkkalanliikkumiskeskus
|
Kävijälaskureilla arvokasta lisätietoa liikunta- ja virkistyspaikoista
|
Kuntien toive on kuultu: ohjelmistoyritys Fluent Progress tarjoaa mahdollisuuden asentaa liikunta- ja virkistyspaikoille liikuteltavia kävijälaskureita. Laskurit antavat ylläpitäjälle reaaliaikaista tietoa kohteen kävijämääristä, ja kerättyä dataa voidaan hyödyntää pidemmällä tähtäimellä esimerkiksi kunnossapidon tai markkinointitoimenpiteiden tehokkaampaan kohdistamiseen.
Kunnissa on toivottu jo pidempään mahdollisuutta laskea liikunta- ja virkistyspaikkojen kävijämääriä. Toive kävi ilmi ohjelmistoyritys Fluent Progressin ja North Sport Consultingin loppuvuodesta 2022 kunnille järjestämässä työpajassa, jossa pohdittiin erilaisia tapoja kehittää kuntien liikunta- ja virkistyspaikkoja. Fluent otti vinkistä vaarin, ja kunnat voivat nyt hankkia itselleen kävijälaskureita yrityksen kautta.
Fluentilla on jo nyt tiedossa kunnista positiivisia käyttäjäkokemuksia kävijälaskureista: laskurit antavat tärkeää tietoa liikunta- ja virkistyspaikkojen suosittuudesta, minkä perusteella kunta voi kohdentaa esimerkiksi kunnossapitotoimia tehokkaammin. Toisaalta laskurit kertovat myös, mikäli jokin tietty reitti tai muu ulkoilupaikka ei menesty, ja kyseiseen paikkaan voidaan halutessa kohdistaa erilaisia markkinointitoimenpiteitä, jotta kohteen tunnettuus saadaan nousuun.
|
Kuva: Fluent Progress
|
Liikuntajohtajan pulssilla: Petteri Lahti Porista
|
Liikuntajohtajan pulssilla -sarjassa haastatellaan kuntien ja kaupunkien liikuntajohtoa heidän työhönsä liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa haastateltava on Porin liikuntayksikön päällikkö Petteri Lahti.
Missä olet aikaisemmin työskennellyt? Kaksitoista edellistä vuotta työskentelin urheiluseuramaailmassa. Ennen tätä tehtävää toimin pari vuotta jalkapalloseuran toiminnanjohtajana ja sitä kymmenisen vuotta juniorijääkiekkoseuran yhteyspäällikkönä. Jääkiekkoseurassa enimmän aikaa käytännössä toiminnanjohtajan tehtäviä, samalla vedin seuran oman jäähalliprojektin ja toimin muutaman vuoden ajan seuran omistaman jäähalliyhtiön toimitusjohtajana. Mikä on oma lajitaustasi? Entä mitä harrastat nykyään? Lajitausta sisältää pääasiassa eri palloilulajeja. Juniorivuodet vierähtivät jalkapallon ja jääpallon parissa. Knoppitietona sellainen, että voitimme Porin Narukerän seurahistorian ensimmäisen Suomen mestaruuden vuonna 1986 E-junioreissa. Aikuisiällä olen pelannut jalkapalloa, mutta opiskeluvuosien myötä myös salibandy tuli lajirepertuaariin. Salibandy nappasi heti mukaansa ja sitä pelasin 1990-luvun lopulta sellaiset seitsemän-kahdeksan vuotta Helsingissä, Turussa ja lopulta vielä paluumuuttajana tällä Porissakin. Edelleen minut on helpointa houkutella liikkumaan pallopelien merkeissä, lajivalikoima koostuu salibandysta, futsalista, jalkapallosta, jääpallosta ja padelista. Lisäksi lumilautailu ja fatbike-fillarointi ovat pallopelien ohella lähellä sydäntä. Mikä nykyisessä kunnan liikuntapalveluiden vastuuviranhaltijan työssäsi on yllättänyt sinut? Kaupungin liikuntapalvelujen sekä nykyisen tehtäväkentän monipuolisuus yllätti alussa, vaikka seuratyössä oli tullut tehtyä tiivistä yhteistyötä kaupungin liikuntatoimen kanssa ja olin ollut myös mukana vapaa-ajan asioista päättävän lautakunnan työskentelyssä. Positiivista on ollut huomata, minkälaisella intohimolla kaupunkilaiset suhtautuvat liikuntaan liittyviin asioihin täällä Porissa. Asukkaiden tunnepitoinen suhtautuminen liikuntapalveluihin kertoo siitä, miten tärkeitä nämä asiat ovat ihmisille. On sitten kyse laduista, uimahallin vesiliikuntaryhmistä, maauimalan talviuinnista, tekojääradan yleisöluisteluvuoroista tai vaikka Porin metsän lenkkipoluista, olen oivaltanut sen, kuinka iso merkitys niillä on kaupunkilaisten arkeen. Se, että joskus asukkailta tulee kipakkaakin palautetta, kertoo siitä, että liikkuminen ja liikkumisen olosuhteet ovat valtavan tärkeitä ja merkityksellisiä asioita asukkaille. Pidän tätä erittäin positiivisena asiana, sillä se haastaa meitä tekemään asioita jatkuvasti paremmin. Pori voitti vuoden 2023 liikkuvin kunta – palkinnon. Mikä oli avain voittoon, missä liikuntapalveluihin liittyvässä asiassa Porissa on onnistuttu mielestäsi erityisen hyvin? Kilpailun teemahan oli tällä kertaa Kunnat arjen liikuttajina, eli osallistujia arvioitiin monipuolisesti arkiliikkumisen ja harrastamisen edistämisen kautta. Uskon, että Porin kohdalla palkinnon taustalla oli yhdistelmä vanhaa ja uutta. Taustalla on asukkaiden liikuttamiseen liittyviä pitkän aikavälin toimenpiteitä, kuten esimerkiksi Porissa jo yli kymmenen vuotta sitten käyttöön otettu nuorisopassi. Sen avulla pystymme tarjoamaan porilaisille lapsille ja nuorille monipuolisia aktivoivia sisältöjä. Uudempina juttuina olemme kehitelleet esimerkiksi Maksa mitä haluat -päivän, jonka myötä porilaisilla on mahdollisuus kokeilla erittäin matalalla kynnyksellä liikunta- ja kulttuuripalveluita neljänä-viitenä päivänä vuoden aikana. Haluaisin nostaa esiin myös Porin harrastamisen Suomen malli -konseptin. Meillä on ollut sen suhteen mielestäni tosi onnistunut kulma heti alusta lähtien, liikkumista ja taidetta/kulttuuria yhdistellen. Lisäksi olen pohtinut sitä, että Pori taitaa olla tuohon varsin sopivan kokoinen kaupunki, riittävän iso, mutta kuitenkin tarpeeksi pieni. Kokoluokka mahdollistaa sen, että kaupungista löytyy monipuolisesti harrastustoimijoita toteuttamaan toimintaa, mutta mittakaava on kuitenkin sellainen, että toiminnan järjestäminen ei vaadi työläitä, ja varmasti pienempiä toimijoita pois sulkevia kilpailutuksia. Myös harrastamisen Porin mallin ympärille on kehitetty uusia ideoita. Yksi mainitsemisen arvoinen on eri ympäristöissä järjestettävät höntsät. Toiminta käynnistettiin syksyllä 2022, ajatuksella tarjota valvottua, mutta ei ohjattua liikkumista lapsille ja nuorille viikoittain. Olemme saaneet höntsätoimintaan mukaan paikallisia toimijoita, kuten tennis- ja padelhallin sekä viimeisimpänä paikallisen laskettelukeskuksen, missä kaikilla peruskoululaisilla porilaisilla on mahdollisuus käydä laskettelemassa maksutta kahdeksana perjantaina klo 14-17 tammi-maaliskuussa. Hissilipun lisäksi myös välinevuokra on maksuton, joten kynnys osallistumiseen on saatu erittäin matalaksi. Haluamme kokeilla uusia juttuja ja hyväksymme sen, että jotkut kokeilut lähde lentoon. Parhaat mallit jäävät kuitenkin elämään ja yksi uusi onnistuminen kannustaa pohtimaan taas uusia ideoita porilaisten liikuttamiseksi! Miten näet kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden ja liikunnan vastuuviranhaltijan roolin siinä – mitä haasteita tai mahdollisuuksia näet? Näen poikkihallinnollisessa liikkumisen edistämisessä valtavan mahdollisuuden. Ymmärrys sen suhteen on kasvanut viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Poikkihallinnollisia ohjelmia on tehty jo lukuisissa kunnissa ja poikkihallinnollista liikkumisen edistämistä löytyy myös hallitusohjelmasta. Aika on tietyllä tapaa tullut kypsäksi sen tunnustamiselle, että kansaa ei saada liikkeelle eikä vähäisestä liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia nollattua pelkästään liikuntasektorin voimin. Laaja-alaisen yhteistyön kautta kaikki on kuitenkin mahdollista. Näen, että liikuntasektorin viranhaltijoiden roolina on olla aktiivisia toimijoita, jotka nostavat liikkumista esille ja kannustavat omaa organisaatiotaan sekä sen sidosryhmiä osallistumaan liikkumisen edistämistyöhön. Porilla on myös liikkumisohjelmatyö viimeistelyvaiheessa. Ohjelmatyöllä on mielestäni kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen näistä on itsestään selvä, eli aktivoida porilaisten arkea ja saada heidät liikkumaan enemmän. Toisena tavoitteena on opettaa ohjelmatyön ja sen toimeenpanon kautta organisaatiotamme hahmottamaan eri toimialojen roolit liikkumisen edistämistyössä sekä tunnistamaan ne tilanteet, missä toteutettavaksi valittavalla ratkaisulla on vaikutusta porilaisten liikkumiseen. Mielestäni koko henkilöstö olisi hyvä saada omaksumaan sellainen ”kevyt liikkumisvaikutusten arviointi”, missä sen tunnistamisesta, että lisääkö työn alla oleva toimenpide tai tehtävä liikettä, säilyttääkö se edes nykytilan tai ettei päätöksellä tai toimenpiteellä ainakaan vähennetä kaupunkilaisten liikkumista tulisi jonkinlainen organisaatiota läpileikkaava rutiini. Aika näyttää, miten tässä onnistutaan. Kiitos haastattelusta Petteri ja onnittelut Uno-pystistä Porille! |
Petteri Lahti Työtehtävä: Porin kaupungin liikuntayksikön päällikkö Koulutus: Valtiotieteiden maisteri, Sosiologia / Helsingin yliopisto |
Syksyn koulutustapahtumat
|
North Sport Consulting järjestää koulutusta kuntien liikuntajohdolle ja -asiantuntijoille sekä muillekin kuntien liikunta-asioista kiinnostuneille. Liikuntajohdon foorumi pidetään Lahdessa 2.–3.10. ja toinen Kuntien liikuntajohdon täydennyskoulutuskurssi (LTK II) starttaa Vierumäellä lokakuun lopussa.
Kuntien liikuntajohdon foorumi pidetään tulevana syksynä Lahdessa 2.–3.10. (ke-to). NSC:n järjestämä foorumi on osa perinteistä kuntien liikuntaväen olosuhdeseminaaria. Alustuksia ja esimerkkejä on luvassa ajankohtaisista liikunta-asioista. Tällä kertaa ainakin liikunnan verkostojen hallinnasta ja -johtamisesta, jotka ovat yhä tärkeämpiä työkaluja liikunnan edistämistyössä. Kuntien liikuntajohdolle ja muille kuntien liikuntatoimesta kiinnostuneille suunnattu Kuntien Liikuntajohdon täydennyskoulutuskurssi (LTK II) käynnistyy lokakuun lopussa. Kurssin kuusi lähijaksoa pidetään Vierumäen urheiluopistolla loppuvuoden 2024 ja kevään 2025 aikana. Tiedossa on rautaisannos kuntien liikunnan johtamis- ja asiantuntijatyötä vahvistavia sisältöjä. Kukin kurssilainen tekee myös oman kehittämistehtävänsä, jonka ohjaajana toimii kurssin veturi Ari Karimäki. Lisätietoja koulutuksista [email protected] Ari Karimäki LitT 0400 941 745 |
|
Liikuntajohtajat kolmannella lähijaksolla Vierumäellä 9.–11.1.
|
North Sport Consultingin järjestämä kuntien liikuntajohdon ensimmäinen täydennyskoulutuskurssi eteni kolmannelle Vierumäen lähijaksolle 9.-11.1. Vuosi oli opiskelijoilla vaihtunut vaihtelevasti ja muutama heistä joutuikin turvautumaan etäyhteyteen sitkeän flunssakuumeen johdosta. Tämä ei tahtia haitannut, sillä yhteydet toimivat ja keskustelut sekä alustukset rullasivat suunnitellusti.
Tällä kertaa lähijakso rakentui verkostojen johtamisen ja hallinnan ympärille. Tästä kuultiin alustuksia, joita täydennettiin itse kunkin omakohtaisilla kokemuksilla. Yhtä mieltä oltiin siitä, että liikunnan edistämisen johtaminen on verkostotyötä, jossa kaikilla osallisilla on valtaa ja vastuuta verkostotyön etenemisestä kohti yhdessä sovittuja tavoitteita. Vierailevina tähtinä jaksolla pyörähtivät Lahden Hiihtoseuran toiminnanjohtaja Janne Marvaila sekä Vierumäen koulutuksen johtaja Jukka Tiikkaja. Kiitokset heille mielenkiintoisista näkökulmista liittyen kuntien seurayhteistyöhön sekä Vierumäen opiston muutosprosesseihin. Keskiviikkoiltana hyppäsimme suksien päälle ja kartoitimme opiston juuri ajetut ladut. Hyvä oli luisto ja pakkanenkin hellitti kuin tilauksesta. Seuraava rastimme on kehittämistehtävien sparraus Teamsin välityksellä helmikuussa. Maaliskuussa palaamme sitten Vierumäelle kevättalvea vastaanottamaan. Ari Karimäki LTK I kurssin veturi [email protected] p. 0400 941 745 |
Hiihtosankarit kuvassa vasemmalta Vesa Painilainen, Ari Karimäki, Antti Ikonen, Aleksi Nyström ja Anu Jokela.
|
UUTISKIRJEET 2022–2023
MARRASKUU 2023
Liikuntaviestinnän nykytila pohdituttaa kuntien liikuntajohtoa
Liikuntajohtajan pulssilla Pekka Partanen
NSC:n ensimmäinen kuntien liikuntajohdon täydennyskoulutuskurssi käynnistyi Vierumäellä
Liikuntaviestinnän nykytila pohdituttaa kuntien liikuntajohtoa
|
Kyselyiden perusteella kuntien liikuntapalveluiden viestintään on usein varsin merkittävä osa kuntalaisista tyytymättömiä. Myös kuntien liikuntajohto itse näkee viestinnän nykytilan haastavana. Päänvaivaa aiheuttavat niin viestinnän resurssien riittävyys kuin ydinkysymyksetkin – mitä liikunnasta pitäisi viestiä ja miten? Näiden asioiden äärellä painittiin yli 30 henkilön voimin KuntaLiike- verkoston koulutuspäivillä Hyvinkäällä.
Lähes 30% kuntalaista tyytymättömiä oman kunnan liikuntaviestintään NSC toteutti keväällä yhdessä 15 kunnan kanssa laajan Aikuisväestön liikunta- ja terveystottumuskyselyn.* Kyselyillä selvitettiin liikuntakäyttäytymisen ohella asukkaiden tyytyväisyyttä oman kunnan liikuntapalveluihin. Yhteensä kyselyyn saatiin yli 10 000 vastaajaa, mikä tarjosi hyvän aineiston kuntien nykyhaasteiden tunnistamiseen. Yksi selvityksen havainnoista oli, että useimmissa kunnissa yleisemmin kuntalaisissa tyytymättömyyttä aiheuttava tekijä oli kuntien liikuntapalveluiden toteuttama viestintä ja tiedottaminen. Koko aineistossa 28% vastaajista koki, että oman kunnan liikuntapalveluista ei saa riittävästi tietoa tai viestintä oli jollakin muulla tavalla heikkoa. Myös kuntien liikuntajohto itse yleisesti tyytymätön viestinnän nykytilaan NSC:n koordinoimassa isojen kuntien KuntaLiike- verkostossa** tehtiin syksyllä oma erillinen kysely kuntien liikuntaviestinnän nykytilasta. Kyselyyn vastasi lähes kaikki verkostossa mukana olevista 21 kunnan liikuntajohtajasta. Kyselyn perusteella useimmissa kunnissa liikuntajohto on itsekin varsin tyytymätön oman palvelualueensa viestintään ja tiedottamiseen. Selvästi eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat viestintään käytettävissä olevien aika- ja henkilöresurssien vähyys ottaen huomioon esimerkiksi viestintäkanavien lisääntymisen tuomat vaatimukset. Toisaalta myös viestinnän strategisuus ja sitä kautta myös viestinnän osuvuus ja tuloksellisuus pohdituttavat merkittävää osaa liikuntajohtajista. Liikuntaviestintä kaipaa uudelleen ajattelua – terveydestä ja miljardeista jankkaaminen tullut tiensä päähän Liikuntaviestinnän problematiikka myös työstettiin KuntaLiike -verkoston koulutuspäivillä Hyvinkäällä marraskuun alussa. Liikuntajohdon lisäksi koulutuspäivillä oli useista verkostokunnista myös viestinnän vastuuhenkilöitä. Kuntaväkeä viestintäteemasta sparraamassa oli toimittaja ja tietokirjailija Jari Kupila. Ohessa joitakin yhteisiä lopputulemia päivien keskusteluista. Teemaan tullaan palaamaan verkostossa uudestaan vuoden 2024 aikana. • Liikuntaviestinnän kärjet kaipaavat uudistamista – esim. liikunnan terveyshyödyt ovat jo koko kansan tiedossa ja toisaalta puhe ”liikkumattomuuden” aiheuttamista miljardien hintalapuista on liian abstraktia ja osin myös epäuskottavaa. • Nykyinen liikuntaviestintä on yleissävyltään usein myös syyllistävää, mikä ei edistä liian vähän liikkuvien aktivoimista. • Liikuntaviestinnässä kunnissa myös paljon onnistumisia – esim. onnistuneita verkkosivujen kokonaisuudistuksia sekä somekanavien innovatiivisia haltuunottoja ja ylläpidon joukkoistamisia. • Liikuntaviestinnässä voisi kuntien kesken hakea myös nykyistä enemmän ylikunnallista yhteistyötä. • Liikuntapalveluista viestintä ja tiedottaminen osin myös helppo maali kuntalaisten kritiikille – kaikkien kuntalaisryhmien tavoittaminen reaaliaikaisesti on mahdotonta. * Lisätietoa NSC:n kyselyistä, kuntalaisosallistamisen työkaluista sekä vertailuaineistoista: [email protected] ** www.kuntaliike.fi |
Liikuntaviestintä teeman käsittelyä KuntaLiike verkoston koulutuspäivillä Hyvinkäällä.
Kuntien liikuntajohdon arvioita oman kuntansa liikuntaviestinnän nykytilasta (n= 18 kuntaa)
|
NSC:n ensimmäinen kuntien liikuntajohdon
täydennyskoulutuskurssi käynnistyi Vierumäellä
|
North Sport Consulting aloitti lokakuussa yhdessä Suomen Urheiluopiston kanssa kuntien liikuntajohdon täydennyskoulutuksen. Ensimmäisellä kurssilla on yhdeksän opiskelijaa eri puolilta Suomea, kaikilla tavoitteena kehittää omaa osaamistaan liikuntatoimen asiantuntijana, esihenkilönä tai johtajana. Opiskelijat tekevät kurssilla kehittämistehtävän, jonka aihe liittyy omassa arkityössä kunnan liikuntatoimessa eteen tulleisiin haasteisiin.
Kuntien liikuntatoimet ovat monenlaisten yhteiskunnallisten muutosten ja haasteiden keskellä. Myös yleinen taloustilanne vaikuttaa moneen kuntaan ja sen liikunnan edistämistyöhön hidastavasti. Näiden lisäksi useassa kunnassa tapahtuu liikunnan vahdinvaihtoja suomalaista hyvinvointivaltiota rakentaneiden sukupolvien vetäytyessä ansaitsemalleen eläkkeelle. Syitä kuntien liikuntajohdon osaamisen päivittämiseen on runsaasti ja olikin otollinen aika käynnistää ensimmäinen koulutuskokonaisuus, jossa käydään perusteellisesti lävitse kuntien liikuntatoimen nykytilaa ja lähitulevaisuuden näkymiä sekä samalla päivitetään liikuntajohdon työkalupakkia erilaisten ajankohtaisten teemojen kautta. Kurssin (LTK I) tarkemman sisällön näet oheisesta kuviosta. Yksi kantava ajatus on se, että alustuksista saatavaa ajankohtaista tietoa jäsennetään runsaiden ”pyöreän pöydän” keskustelujen avulla. Liikuntajohdon työ on jatkuvaa erilaisten eteen tulevien ilmiöiden ja haasteiden sanoittamista, joten omien ajatusten jäsentäminen ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen on tärkeä osa koulutusta. Ensimmäinen lähijakso Vierumäellä käytiin lokakuun lopulla. Alustukset ja keskustelut nivoutuivat liikuntatoimen toimintaympäristön ja liikuntahallinon muutoksen hahmottamiseen. Näin kehystettiin tulevia tapaamisia, joissa tarkastellaan erilaisia teemoja alkaen strategisesta johtamisesta aina oman työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Vierumäki tarjoaa loistavat puitteet työarjesta irtautumiseen. Näin, vaikka agendalla onkin oman työn kehittäminen. Kahden vuorokauden intensiivinen jakso avaa mahdollisuuden pysähtyä uusien asioiden äärelle. Myös iltoihin on Vierumäellä mielenkiintoista tarjottavaa. Ensimmäisellä lähijaksolla tuuletimme itseämme kiertämällä lähimaastot sähköpyörillä viimeisen päälle komeassa syyssäässä. Käynnissä olevaan koulutukseen ei enää kerkiä mukaan, mutta ensimmäisen lähijakson kokemusten kannustamana tarkoituksena on käynnistää toinen vastaavanlainen kurssi (LTK II) vuoden päästä syksyllä. Olkaahan kuulolla sen suhteen. Lisätietoja tulevasta ilmestyy jo tulevan talven mittaan NSC:n sivuille ja somealustoille. Mukavaa loppuvuotta kaikille kuntien liikunnasta kiinnostuneille! Ari Karimäki, LTK I -kurssin veturi |
LTK1-kurssilaiset katsomassa innokkaina tulevaisuuteen: Antti Ikonen, Henna Jääskeläinen, Sanna Nurminen, Johanna Manninen, Mira Teräväinen, Ari Karimäki, Hanna Murotie ja Anu Jokela
|
Liikuntajohtajan pulssilla Pekka Partanen
|
Liikuntajohtajan pulssilla -sarjassa haastatellaan kuntien ja kaupunkien liikuntajohtoa heidän työhönsä liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa haastateltava on Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen.
Missä olet aikaisemmin työskennellyt? Ennen Iisalmeen tuloa, olin yksityisellä sektorilla yrittäjänä sekä työntekijänä. Olin myös jonkun aikaa seurapuolella toiminnanjohtajana. Varsinaisesti vakituisessa virassa tai tehtävässä kuntapuolella olen ollut vain Iisalmessa. Mikä on oma lajitaustasi? Entä mitä harrastat nykyään? Olen pelannut pesäpalloa Suomensarjassa aikana, jolloin ei vielä ykköspesistä ollutkaan. Rinnalla ovat kulkeneet alppilajit, jossa omaan myös pitkän valmennusuran sekä seuravalmentajan että myös jonkin verran maajoukkuekuvioissa. Olen toiminut myös Nilsiän alppikoulussa, johon perustimme tuolloin ns. ysitiimin, jossa oli mukana muutamia myöhemmin maajoukkueeseen kuuluneita urheilijoita. Nykyään pelaan itse kesäisin Golfia, etenkin Tahkolla. Pienet kaveriturnaukset ja vähemmän vakavat turnaukset kuuluvat asiaan. Myös maastopyöräilyä ja vaelluksia on tullut harrastettua, etenkin korona-aikana ja sen jälkeen. Talvella tietysti alppilajit ja murtsikka! Iisalmessa pickleball on uutena lajina nostanut päätään, meillä pelataan suhteessa muihin alueisiin paljon. Kesällä tekojään paikalla on kentät, myös liikuntahallissa ja muissa liikuntatiloissa lajia pelataan. Kolme vuotta on nyt tullut itsekin pelattua. Mailapelejä kun on aiemmin harrastanut, kyseessä oli helppo laji oppia ja jäsenille turvallinen. Mikä nykyisessä kunnan liikuntapalveluiden vastuuviranhaltijan työssäsi on yllättänyt sinut? Ehdottomasti kehittämisen mahdollisuudet ovat tehneet työn minulle vetovoimaiseksi. Toimintoja ja palveluita on pystytty kehittämään yllättävän tehokkaasti, mikä on ollut kiinnostava osa työtäni. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yritetty täällä ottaa huomioon pidemmällä aikavälillä. Onnistuimme palkkaamaan Iisalmeen hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorin. Ennen se oli omalla vastuullani, eikä sellaista voimakkaasti laajenevaa kokonaisuutta voi pikkusormella hoitaa muiden toimien ohella. Missä liikuntapalveluihin liittyvässä asiassa Iisalmessa on onnistuttu mielestäsi erityisen hyvin? Strategisissa ja taloudellisissa linjauksissa Iisalmi on todella ottanut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vakavasti, ja siinä on myös onnistuttu. Jos mietitään nimenomaan liikunta-asioita, minun aikanani on keskitytty enemmän liikkumisympäristöihin. Koulujen salit ja lähiliikuntapaikat ovat kehittyneet viime vuosina. Me käytämme kaupunkina 204e/asukas liikuntaan, olemme Pohjois-Savossa ja Itä-Suomen osalta kärkipaikoilla. Toki tässä suurin euromäärä on infrassa, mikä kuvaa myös sitä, että rakentamista on ollut paljon. Oleellinen asia on myös osallisuuden lisääntyminen, mikä näkyy juuri valmistuneessa Uimahalli Saukon prosessissa. Siihen liittyviä ratkaisuja on ollut helppo perustella asiakaskyselyllä, johon saatiin lähes 1200 vastausta. Asukkaita on todella saatu osallistettua uimahallin kehittämiseen ja sen palvelut koetaan seututasolla tärkeäksi. Liikuntaolosuhteisiin liittyy myös NSC:n kanssa vuonna 2022 tehty liikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelma. Toteutamme tällä hetkellä liikuntarakentamisessa tuota suunnitelmaa, se on antanut taustan ja selkänojan asioissa etenemiseen. Nostaisin esiin myös järjestöyhteistyön. Iisalmi on hyvän kokoinen kaupunki liikuntaa toteuttavien järjestöjen näkökulmasta, niitä on toiminta-avustusten ja kohdeavustusten piirissä noin 60. Hallinnoimme kulttuurin ja vapaa-ajan palveluissa lähes kaikkia kaupungin harkinnanvaraisia avustuksia yhteensä noin 100 järjestölle. Eri foorumeissa saadaan käytyä läpi vuoroasiat, tarpeet ja monta muuta asiaa, myös liikuntamaksut on saatu toistaiseksi pidettyä matalalla tasolla. Harrastamisen edistämiseen on muutenkin panostettu, Iisalmen harrastamisen malli (55 ryhmää) toimii tällä hetkellä ja nuorisopassi on yläkouluikäisille mobiilisovelluksena. Siihen kuuluu nuorille maksuttomia etuja (mm. uimahalli- ja kuntosalikäyntejä) ja sisältää myös kulttuuripalvelut. Miten näet kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden ja liikunnan vastuuviranhaltijan roolin siinä – mitä haasteita tai mahdollisuuksia näet? Nostaisin mahdollisuudeksi edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman, vaikka terminä se saattaa olla joiltakin osin jopa väljähtänyt. Nyt todella mennään asiassa eteenpäin eri tavalla kuin aikaisemmin. Se, mikä taustalla on uhkana, ovat toimintojen sopeuttamisasiat kaupungin näkökulmasta. Iisalmen kaupunki on pärjännyt taloudellisesti verrattaen hyvin, mutta väestön ikääntyessä ja lasten määrän laskiessa tulevaisuus aiheuttaa huolta. Jälkimmäisenä mainittu vaikuttaa ensimmäisenä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, joiden jälkeen vääjäämättä vaikutus tulee ulottumaan myös liikuntasektoriin. Jos järjestöt haluavat vastata muutokseen, on tulevaisuudessa tehtävä yhteistyötä myös seurojen yhdistämisen muodossa. Ennusteen mukaan Iisalmessa syntyy tänä vuonna alle 130 lasta, vuoden 2030 osalta luvussa tullaan vielä huomattavasti alaspäin. Olisi tärkeää, että noista lapsista ja nuorista yhä useampi saataisiin aktivoitua myös järjestötoimintaan tulevaisuudessa. Kiitos haastattelusta Pekka! Haastattelijana Ilari Leskelä |
Pekka Partanen Työtehtävä: Iisalmen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Koulutus: Liikuntajohtamisen ja valmennuksen YAMK / Haaga-Helia Vierumäki |
Liikuntajohtamisen Foorumi Turussa
ja laineilla 5.–6.10.
|
Suomen Turku ja risteily kuuluvat erottamattomasti yhteen. Näin totesimme kun suunnistimme joka syksyiseen liikuntaväen yhteiseen olosuhdeseminaariin. Ajatustamme vauhditti se, että ilmoittautuneita oli ennätysmäärä, yli 200! Tänäkin vuonna North Sport Consulting Oy oli vastuussa liikuntajohtamisen foorumin järjestämisestä seminaarilaisille.
Osallistujat pääsivät halutessaan sukkuloimaan kahden eri foorumin välillä. Suomen Liikunta-alan ammattilaiset ry. (SLA) vastasi liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa käsittelevästä osiosta. Kahden erilaisen ohjelman ohessa tarjolla oli esiintyjiä, joilla oli sanottavaa koko liikuntatoimen väelle. Yhdessä suuntasimme myös tutustumaan Kupittaan mittavaan liikuntapaikkatarjontaan, mikä toimi seminaarin avausohjelmana. Johtamisen foorumin ensimmäisenä päivänä kuulimme manageri Harri Halmeen vauhdikkaan alustuksen Paavo Nurmi Gamesin taustoista ja tarinoista. Kuulimme myös useiden toimijoiden esitykset kuntien liikuntapalveluiden ja Hyvinvointialueiden yhteistyöstä, jota on aktiivisesti pyritty tiivistämään vuoden alusta voimaan astuneen uudistuksen myötä. Lopuksi Turun kaupungin liikuntajohtaja Markus Kalmari kertoi isännän äänellä kaupungin liikunnan avustusuudistuksesta, jossa on erityisen paljon pohdittu avustuksen kohdentamista sitä tarvitseville. Illalla siirryttiin laivaan notkuvien lihapatojen ääreen. Aamulla heräsimme perinteiseen tapaan virkeinä kuulemaan sanaa, joka sisälsi ajankohtaista tietoa liikuntaseuroista, liikuntapaikkamaksujen kuntasubventioista, liikunnanohjaajien työhyvinvoinnista, YLLI-hankkeesta sekä LIPAS-kuulumisista. Seminaarikokemus oli ainutlaatuinen johtuen Turun hienoista olosuhteista, laivamatkasta ja ennätysmäärästä osallistujia. Liikuntaväki viihtyi erityisen hienosti laivalla, joka tiivisti porukkaa sananmukaisesti samaan veneeseen. Erityiskiitos kuuluu Turun liikuntatoimen väelle, joka osallistui aktiivisesti seminaarimme onnistumiseen. Jatketaan tästä ensi vuonna! Ari Karimäki North Sport Consulting |
4.8.2023
Suomen ensimmäinen kuntien liikuntajohtamisen
täydennyskoulutus käynnistyy 25.10.2023
|
North Sport Consulting Oy aloittaa yhteistyössä Suomen Urheiluopiston kanssa kaupunkien ja kuntien liikunnan viranhaltijoille suunnatun liikuntajohtamisen täydennyskoulutuksen syksyllä 2023. Koulutus toteutetaan lähijaksoissa (6 kpl) Vierumäellä, jonka lisäksi luvassa on myös etätehtäviä.
Koulutuskokonaisuudessa tarkastellaan kuntien liikuntahallintoa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä perehdytään käytännönläheisesti ja ratkaisukeskeisesti ajankohtaisiin liikuntatoimen haasteisiin ja työkaluihin, muun muassa:
Opiskelijat tekevät itse valitsemansa kehittämistehtävän, jonka tarkoituksena on palvella opiskelijan oman liikuntatoimen kehittämistä. Tehtävä voi olla tiukasti rajatun ongelman ratkaiseminen tai hieman laajempi suunnittelu- tai kehittämistyö. Työn ohjauksesta ja sparraamisesta vastaa Ari Karimäki, joka toimii myös koulutuksen johtajana ja pääopettajana. Muina kouluttajina toimivat eri teemojen asiantuntijat. Ideana on tarjota nimenomaan kuntien ja kaupunkien liikunnan viranhaltijoille ja toimihenkilöille räätälöityä koulutusta, josta hyötyvät osallistujat sekä heidän työnantajansa. Koulutus ei johda tutkintoon, vaan on nimensä mukaisesti olemassa olevan tiedon ja ymmärryksen päivittämistä ja kehittämistä. Lähijaksot Vierumäellä mahdollistavat myös tarpeellisen ja hyödyllisen irtioton omaan arkiseen aherrukseen. Ensimmäiselle kurssille otetaan 15 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Paikkoja on vielä vapaana. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Ari Karimäki, koulutuksen veturi [email protected] 0400 941 745 |
LÄHIJAKSOJEN AJANKOHDAT 25.–27.10.2023 22.–24.11.2023 10.–12.1.2024 13.–15.3.2024 24.–26.4.2024 12..–14.6.2024 Lähijaksot käynnistyvät keskiviikkona puolen päivän aikaan ja päättyvät perjantaina puolelta päivin. |
SYYSKUU 2023
Visiotyöstä vauhtia kunnan keskeisten
|
No nyt oli selkeää tekstiä ilman jargonia. Selkeät kehittämisehdotukset ja aikataulutus suunnitelmakaudelle ja sen jatkoksi. Hienoa työtä!” 
|
KuntaLiiKe-verkostoon mukaan 16 uutta kuntaa
|
North Sport Consulting toimii koordinaattorina valtakunnallisessa Kuntien Liikuntapalveluiden Kehittämisverkostossa (KuntaLiiKe). Verkoston tavoitteena on vertaisoppimisen ja verkostoitumisen kautta olla kuntien liikuntajohdon tukena liikuntapalveluiden erilaisten kehittämishaasteiden ratkomisessa. Verkosto on kasvanut lähes 40 kunnan laajuiseksi, kun se täydentyi kesän aikana 16 keskisuurella kunnalla.
KuntaLiiKe -verkosto käynnistyi vuoden 2022 alussa 15 kunnan voimin. Käynnistysvaiheessa osallistujajoukko koostui isoista 25 000 –120 000 asukkaan kunnista. Kuluneen puolentoista vuoden aikana on verkosto kokoontunut yli kymmenen kertaa etäkokoukseen sekä kolmeen koulutuspäivään. Kohtaamisissa on puitu niin liikuntapalveluiden arjen haasteita kuin liikuntakulttuurin isompia kehityskulkuja. Matkan varrella isojen kuntien osallistujajoukko on myös kasvanut – nykyisellään ryhmään kuuluu jo 21 kuntaa. Isojen kuntien ohella myös hieman pienemmissä kunnissa on koettu tarvetta liikuntapalveluiden kehittämiseen liittyvien asioiden yhteiselle jakamisella ja pohdiskelulle. Tästä lähtökohdasta NSC loi keväällä uuden verkostoryhmän keskisuurille kunnille. Kesän aikana verkostoon ilmoittautuivat: Hamina, Hattula, Iisalmi, Janakkala, Jämsä, Keuruu, Kontiolahti, Lapua, Mänttä-Vilppula, Naantali, Orimattila, Orivesi, Pirkkala, Sipoo, Sotkamo ja Vihti. Verkosto kokoontuu vuoden 2023 syksyn aikana Teams -istunnoin sekä Jämsässä lokakuussa toteutettavilla yhteisillä koulutuspäivillä. Tavoitteena on syksyn aikana rakentaa kaikkia osallistujia palveleva toimintamalli, millä verkostotoimintaa voidaan jatkaa myös vuodenvaihteen jälkeen. Katso lisätietoja KuntaLiiKe-verkoston toiminnasta >> Verkosto on myös avoin uusille osallistujille – tervetuloa mukaan. |
|
Liikuntajohtajan pulssilla Tommi Lanki
Liikuntajohtajan pulssilla -sarjassa haastatellaan kuntien ja kaupunkien liikuntajohtoa heidän työhönsä liittyvistä ajankohtaisista kulmista. Tällä kertaa haastateltava on vuoden 2022 joulukuussa Lahdesta Kotkan Liikuntajohtajaksi siirtynyt Tommi Lanki.
Missä olet aikaisemmin työskennellyt? Aloitin tosiaan Kotkassa joulukuussa 2022, työskentelin ennen Kotkaan siirtymistä Lahden liikuntatoimenjohtajana. Lahdessa aloitin itse asiassa työurani valmistumiseni jälkeen kansainvälisten urheilutapahtumien parissa. Tämän jälkeen vuonna 1997 syksyllä minut valittiin liikuntatoimenjohtajan virkaan Lahteen. Siitä lähtien olen ollut siinä virassa, 25 vuotta ehti tulemaan täyteen. Yhden vuoden olin kuitenkin virkavapaalla Koripalloliiton toiminnanjohtajana vuonna 2008. Olin myös KIHU:lla töissä 90-luvulla tutkimushankkeen parissa. Opiskeluaikoina tein liikuntarakentamisen tutkimuskeskukselle töitä, täytyyhän nekin mainita! Mikä on oma lajitaustasi? Entä mitä harrastat nykyään? Ihan alun perin oli lajina oli jalkapallo, talvet pelasin toisena lajina koripalloa. 15- vuotiaana koripallo tuli päälajiksi kun nuorten maajoukkuehommiin alkoi pääsemään käsiksi. Olen pelannut 1994–2000 SM-sarjaa, eli nykyistä Korisliigaa. Koripallo on ollut päälaji, maaotteluitakin oli n. 50 kappaletta vuosina 1988–1994. Koripallo on ollut minulla se kilpalaji. Kotkan Pojat oli kasvattajaseurana, sen jälkeen KTP:ssä ja HoNsU:ssa. Lahden NMKY:ssä pelasin 1994–2000. Nykyään pelailen pallopelejä, käyn kuntosalilla ja harrastan työmatkapyöräilyä. Liike ei enää ole terävimmillään titaanilonkalla, sehän on yleinen vaiva tämän ikäisille entisille koripalloilijoille. Mikä nykyisessä kunnan liikuntapalveluiden vastuuviranhaltijan työssäsi on yllättänyt sinut? Jos pohditaan Kotkan tilannetta, kyseessä on toki Lahtea pienempi kaupunki, jolla on pienemmät resurssit. Silti lajikirjo ja junioritoiminnan kirjo on yllättävän laaja, se on yllättänyt positiivisesti. Täällä seuroissa on n. 4000 junioria, mikä on tämän kokoisessa kunnassa paljon. Haastepuolella, määrällisesti Kotkassa on tosi hyvin liikuntapaikkoja, mutta korjausvelan määrä on huolestuttavan suuri. Tämä ei toki ole pelkästään liikuntasektorin ongelma ja haaste, mutta tämä velkaongelman suuruus on yllättänyt. Palveluverkkopriorisointia pitäisi myös pystyä tekemään. Liikuntapaikat, joita käytetään paljon, tulisivat olla mahdollisimman laadukkaat. Huonokuntoisia liikuntapaikkoja voisi jopa karsia pois, jotta rajalliset resurssit voitaisiin käyttää enemmän käytössä olevien liikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Nykyisin resurssein kaikkia liikuntapaikkoja on mahdotonta pitää yhtä aikaa hyvässä kunnossa. Missä liikuntapalveluihin liittyvässä asiassa Kotkassa on onnistuttu mielestäsi erityisen hyvin? Junioritoiminnan elävyys ja aktiivisuus! Vaikutusta on varmaankin ollut sillä, että täällä jo 90-luvulta lähtien juniorien harjoitusvuorot pääasiassa maksuttomia. Kotka on myös historiallisesti vahva kansalaistoiminnan kaupunki, tiedä sitten onko kaikki siitä liikuntatoimen ansiota, mutta kaupunki on onnistunut jo pitkän aikaa tarjoamaan tiloja yhdistyksille hyvin tuetusti. Kotkalla on myös kohtuullisen monta pääsarjajoukkuetta kokoonsa suhteutettuna, mikä liittyy toki myös kaupungin olosuhdetilanteeseen. Tulevaisuutta jos mietitään, korjausvelkaongelma toki haastaa nykyistä tilannetta. Ja liikuntapalvelut, ne on täällä vahvasti hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kanssa yhteistyössä etenkin ikääntyvien liikuttamisessa. Se on vahvasti resursoitu vastuualue täällä, enkä tarkoita tässä pelkästään liikuntatoimea vaan koko kaupunkiorganisaatiota. Ikääntyvien liikkumisen ja aktiivisen elämäntavan tukeminen on Kotkassa vahvoissa kantimissa. Jo pelkästään ikääntyville kohdistettu lajitarjonta on hyvin monipuolinen. Miten näet kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden ja liikunnan vastuuviranhaltijan roolin siinä – mitä haasteita tai mahdollisuuksia näet? Yleinen hyvinvoinnin edistäminen, liikkumisen lisääminen ja liikkumattomuuden ehkäisy ovat asioita, jotka tulevaisuudessa korostuvat, että kansakunta pysyy ylipäätään pystyssä. Silti organisoitu liikunta ja seuratoiminta kiinnostaa minua erityisesti. Niiden tukemista ei saa unohtaa viranhaltija-päättäjätasolla, vaikka ensin mainitut teemat ovat paljon enemmän nykyään esillä. Myös se mitä meillä jo on, siitäkin tulee pitää huolta. Etenkin korona-aikana ilmeni huolestuttavia äänenpainoja, kenttien ja lajikenttien ylläpitoon tarkoitettuja resursseja oltiin valmiita siirtämään surutta omatoimisen liikunnan tukemiseen. Silti seuratoiminta ja sen olosuhteet tulee huomioida myös tulevaisuudessa. Kotkassa seurakentän ja kaupungin yhteistyöstä halutaan tulevaisuudessakin pitää vahvasti kiinni. Yleiset haasteet liikunnan edistämistyössä tuntuvat jatkuvan tulevaisuudessakin. Hieman kärjistäen, markkinoille syntyy jatkuvasti innovaatioita jotka vähentävät liikkumista. Esimerkiksi ruokalähetit ja sähköpotkulautojen suosio huolettavat, ne vähentävät luontaista liikettä. Liikkumattomuuden haaste jatkuu tulevaisuudessakin, liikuntatoimen tehtävänä on tulevaisuudessakin pyrkiä aktivoimaan kaikkein vähiten liikkuvia. Sitä pitää yrittää, vaikka kädestä pitäen – oli kyseessä minkä ikäinen kuntalainen vain. Jo pelkästään vähäisesti liikkuvien löytäminen on tällä hetkellä suuri haaste. Mutta jos linja on se, että seuratukia vähennetään radikaalisti ja ainoastaan vähän liikkuvien aktivointiin lisätään valtiontasolla panoksia, on käsissämme ongelmia. Kiitos haastattelusta, Tommi! |
Tommi Lanki • Työtehtävä: Kotkan kaupungin liikuntajohtaja • Koulutus: Liikuntatieteiden maisteri, 1995 Jyväskylän yliopisto |
SELVITYS
|
| ||
Liikuntajohtamisen Foorumi Turussa ja laineilla 5.–6.10.2023
|
Järjestyksessään kolmas Liikuntajohtamisen Foorumi pidetään edellisvuosien tapaan osana SLA:n järjestämää Liikunnan olosuhdeseminaaria. Tällä kertaa menemme Turkuun ja siitä sitten jouhevasti lautalle risteilemään.
Torstaina 5.10. tutustumme Turun kaupungin liikuntapaikkoihin, kuuntelemme esityksen Paavo Nurmi Gamesista sekä virittäydymme usean alustajan voimin liikuntatoimen ja hyvinvointialueen väliseen yhteistyöhön. Tähän tuoreeseen yhdyspintaan meitä johdattelevat Minna Lainio-Peltola Turun kaupungin liikuntapalveluista, Merja Männikkö Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta sekä Anu Oittinen Lounais-Suomen Liikunnasta ja Urheilusta. Lisäksi kuulemme THL:n alustuksen aiheesta. Illansuussa siirrymme satamaan ja perjantaiaamuna jatkamme ohjelmaa lautalla. Liikunnan avustusten pariin hyppäämme Pasi Mäenpään johdolla, jonka jälkeen Turun liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari valaisee Turun kaupungin viimeisimpiä avustusratkaisuja. Näiden lisäksi kuulemme North Sport Consultingin rakentaman liikuntajohdon verkoston tuumauksia ja näkemyksiä liikuntapaikkojen kustannusperusteisesta hinnoittelusta. Perjantaina 6.10. iltapäiväsessiossa on tarjolla tutkittua tietoa kuntien liikunnanohjaajien työhyvinvoinnista (Paula Harmokivi-Saloranta/Haaga-Helia AMK) sekä liikuntapaikkojen saavutettavuudesta (Jyväskylän yliopiston YLLI-hanke ja LIPAS-kuulumiset). Klo 19.50 palaamme takaisin satamaan ja siitä sitten viikonlopun viettoon. Ilmoittautuminen olosuhdeseminaariin aukeaa toukokuussa SLA:n sivuilla. |
Liikuntajohtajan pulssilla
|
Liikuntajohtajan pulssilla -sarjassa haastatellaan kuntien ja kaupunkien liikuntajohtoa heidän työhönsä liittyvistä ajankohtaisista kulmista. Tällä kertaa haastateltava on vuoden 2021 maaliskuusta saakka Raision liikunta- ja nuorisotoimen johtajana toiminut Karita Toivonen.
Missä olet aikaisemmin työskennellyt? - Voisi sanoa, että iso yhteinen nimittäjä on ollut liikuntajärjestöt; Varsinais-Suomen Pesis ry, joka on pesäpalloliiton yksi alueellisista toimijoista. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:lle työskentelin useita vuosia tehden lasten ja nuorten liikkumisen kokonaisuuden edistämistä eri näkökulmista. Muutaman vuoden olin Valtakunnallisessa liikunta- ja urheiluorganisaatiossa, Valossa tehden Liikkuva koulu- edistämistyötä sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistämistä. Mikä on oma lajitaustasi ja harrastuksesi? - Lajitausta on pesäpallosta, pelasin naisten Superpesistä vuoteen 1996 saakka. Sitten tuli perhe mukaan kuvioihin. Mikä nykyisessä kunnan liikuntapalveluiden vastuuviranhaltijan työssäsi on yllättänyt sinut? - Yksi asia on ehdottomasti monipuolisuus. Liikkumisen edistäminen linkittyy niin moneen eri toimialaan. Yhteistyö lähtee aina ihmisistä ja yhteisestä suunnittelusta. Eri hallintokuntien ammattilaiset tarkastelevat asioita hyvinkin erilaisista näkökulmista, se opettaa myös minua koko ajan. Tällä hetkellä poikkihallinnollisena yhteistyönä on ollut mm. kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, joka linkittyy kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin, pyöräpysäköintiin, liikenneturvallisuuteen, viestintää, arkiliikkumisen edistämiseen, erilaisiin kampanjoihin, asukkaiden osallistamiseen jne. - Yhteissuunnittelun puute on tietyllä tavalla myös heikkous. Esimerkiksi koulujen pihojen parantamiseen tai kehittämiseen useammalla eri hallintokunnalla voi olla varattuna resursseja hieman eri näkökulmasta. Tässä pitäisi saada vahvistettua yhteistä suunnittelua ja toteuttamista, jotta resursseja voitaisiin hyödyntää vieläkin paremmin. - Tahtotila yhteiselle tekemiselle on, mutta ennen kuin lähdetään liikkeelle, tulisi miettiä vieläkin paremmin, keitä kaikkia pitäisi ottaa mukaan heti alkuvaiheessa. - Asiantuntijaorganisaatiossa työskennellessä pääsee syvälle esimerkiksi lasten ja nuorten liikkumisen nykytilassa ja mahdollisissa edistämisen toimenpiteissä, jos halutaan saada aikaan muutosta eri tasoilla. Kuntaorganisaatiossa asioita tarkastellaan niin laajasti, että et voi enää ”sukeltaa” tiettyyn osa-alueeseen niin syvälle kuin haluaisit. Missä liikuntapalveluihin liittyvässä asiassa kunnassanne on onnistuttu mielestäsi erityisen hyvin? - Olen ylpeä, että meillä Raisiossa on alle 20- vuotiaille liikuntapaikat maksuttomia, edelleen. Se on merkittävä tuki seuroille ja sille toiminnalle mitä he toteuttavat raisiolaisten hyväksi. Meillä on aktiivinen seuraparlamentti, jonka kokouksiin kolme vapaa-aikalautakunnan jäsentä osallistuu. Näin myös he kuulevat aktiivisten seuratoimijoiden välisen keskustelun oman päätöksenteon tueksi. - Täällä Raisiossa meillä on monipuolinen liikuntapaikkaverkosto. Pinta-alahan on poikkeuksellisen pieni, jos ajatellaan kaupunkirakennetta. Kaupunkilaisille on tarjolla hyvin monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Miten näet kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden ja liikunnan vastuuviranhaltijan roolin siinä – mitä haasteita tai mahdollisuuksia näet? - Mahdollisuuksista, teknologian hyödyntäminen. Meillä on olemassa hyvät liikuntaolosuhteet, mutta niiden kävijämääräseurantaan yhteiselle alustalle tulisi vielä kehittää mm. päätöksenteon tueksi. - Myös tasapainoilu taloudellisten resurssien kanssa haastaa aina. Liikuntapalveluiden päätehtävä on eri-ikäisten asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen liikkumisen keinoin. Resursseja tarvitsevat myös aktiivinen seuratoiminta, joka liikuttaa isoa joukkoa ennen kaikkea lapsia ja nuoria sekä kilpaurheilu. Tulisi olla riittävästi rohkeutta tehdä painopistevalintoja, kun resurssit eivät riitä kaikkeen. - Haasteista isona asiana on myös energiatehokkuus. Uimahallin perusparannus tai uuden rakentaminen on tulevina vuosina edessä sekä jäähallien järkevät energiaratkaisut. Latujen lumetus aiheutti myös loppuvuodesta keskustelua. Ympäristönäkökulmat on kyettävä huomioimaan tulevaisuudessa vieläkin paremmin. Tarvitaan erilaista taloudellista ajattelua, joka ei välttämättä tuo uutta rahaa, mutta säästää olemassa olevia resursseja. Se mahdollistaa resurssien suuntaamisen uudestaan. |
Karita Toivonen
|
28.2.2023 Vieraskynä: Teijo Pyykkönen
Vaalikentillä liikunta on mukava ja harmiton jutustelunaihe |
|
Poliittisille puolueille liikunta on niin pieni asia, ettei siihen kannata tarkemmin pureutua eikä rakentaa puolueen erottautumista sen varaan. Siksi vaalitenteissä kaikki puolueet voivat hymyillä ja pitää liikuntaa tärkeänä.
Harva asia herättää niin paljon vaikuttamishaluja kuin eduskuntavaalit. Kansalaisten äänestyskäyttäytymisen ohjaaminen ja oman asian tyrkyttäminen vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan ovat itseään kunnioittavien toimijatahojen kärkitavoitteita. Viestintä vaikuttamismielessä koetaan tärkeäksi, vaikka ”kalaa ei saisikaan”. Jo se, että ollaan vaalikentillä näkyvillä, tuo itselle kuvitelman yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Lue Teijon koko blogipostaus täältä >> Apua ulkoliikuntapaikkojen kävijämäärien seurantaanNorth Sport Consulting oy:n kumppaniyritys Fluent Progress mahdollistaa omalla Fluent Outdoors -alustallaan nyt myös ulkoilu- ja liikuntapaikkojen automaattisen kävijäseurannan, jota pystyvät seuraamaan sekä kuntalaiset että kunnossapidon ylläpitäjät.
Fluent osallistui vuodenvaihteessa NSC:n järjestämiin tiedolla johtamisen työpajoihin, joissa nousi esille yhteisenä teemana tarve kuntien kunnossapidettävien liikuntapaikkojen kävijäseurannasta; kunnille on tärkeää tietää alueensa liikuntapaikkojen käyttöaste, jotta esimerkiksi kuluja ja kunnossapitoa voidaan kohdistaa oikeisiin paikkoihin. Vaikka kävijäseurannassa on jo ollut mahdollista hyödyntää erilaisia siirrettäviä kävijälaskureita, eivät nämä laskurit ole olleet osa liikuntapaikkojen kunnossapidon kokonaisratkaisua. Fluent ryhtyi ratkaisemaan ongelmaa erilaisia mittausratkaisuja tarjoavan Sensor Monitorin kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi integraatio, jolla saadaan kerättyä haluttua tietoa minne tahansa sijoitettavista IoT-laitteista ja lähetettyä tieto Fluent Outdoors -alustalle. Kävijämäärät voidaan saattaa sekä liikuntapaikkojen kunnossapidon ylläpitäjien että kuntalaisten tarkasteltavaksi, jolloin myös kuntalaiset voivat nähdä esimerkiksi vilkkaimmat luontopolut ja hyödyntää näin tietoa reittivalinnassa. Liikunta- ja virkistyspaikkojen kävijäseurannan lisäksi sensoreilla voidaan mitata myös muun muassa uima- ja kalastusvesien lämpötilaa tai seurata vaikkapa desibelien määrää kaupunkialueella. Lisätietoja: Myyntipäällikkö Jukka Väyrynen +358 44 283 0351, [email protected] https://www.fluentprogress.fi/fluent-outdoors-latutilanne-ja-liikuntapaikat |
Liikuntajohtajan pulssilla
|
Liikuntajohtajan pulssilla -juttusarjassa nostetaan esiin kuntien liikuntajohdon edustajia ja heidän näkemyksiään omasta työstään sekä kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuushaasteista. Vuoden 2023 ensimmäisenä haastateltavana on Raahen liikuntapalvelupäällikkö Toni Ojala.
Missä olet aikaisemmin työskennellyt? - Olin pienessä, Satakunnan lappinakin tunnetussa Jämijärven kunnassa hyvinvointipäällikkönä. Siellä oli toki liikunnan lisäksi nuoriso- ja kulttuuripuoli yhdistettynä samaan virkaan. - Sitä ennen olin 2017-2020 Lohjan Liikuntakeskus Oy:ssä liikuntakoordinaattorina. Siinä oikeastaan kuntasektorilla matka tähän pisteeseen. Mikä on oma lajitaustasi ja harrastuksesi? - Pesäpallotausta oli B junioriksi asti, Pohjois-Suomessa pelailtiin. Sitten tuli hiihto, lyötiin numerolappu rintaan ja hiihdettiin kilpaa. Mutta ruumiinrakenne enemmän oli kestävyysurheilupuolelle, 20 – vuotiaaksi asti meni juoksupuolella. Merkittävää menestystä ei tullut mutta usein veren maku tuli suuhun ja paha olo saavutettiin. Mikä nykyisessä kunnan liikuntapalveluiden vastuuviranhaltijan työssäsi on yllättänyt sinut? - Raahessa on reilut 24 000 asukasta, tämä on sellainen keskikokoinen kaupunki Suomessa. Se yllätti, mihin haastavaan paikkaan jouduin Raahen organisaatiomuutoksen myötä. Liikuntaan liittyvä työ on kahden lautakunnan alaista toimintaa eikä organisaatiorakenne ollut selvillä. Ja miten tämä on näyttäytynyt kuntalaisille. On menty pitkään samalla tavalla katsomatta aidan toiselle puolelle, voisiko toimintaa tehdä eri tavalla. Ainahan kuntasektorilla on haasteita, mutta lähtötilanteet on tässä vuoden aikana olleet haastavat. Paljon täällä on hyvää tehtykin, mutta toiminnan rakenne on ollut epäselvä. Missä liikuntapalveluihin liittyvässä asiassa kunnassanne on onnistuttu mielestäsi erityisen hyvin? - Kyllä meidän Kuntokeskus Vesipekka – uimahalli ja sen palvelut kestävät kyllä vertailun Suomen mihin tahansa uimahalliin. Se on yksi Suomen energiatehokkaimpia uimahalleja. Huuhtelu- ja vedenkäsittelyjärjestelmä uusittiin viime kesänä ja tulevana kesänä aurinkopaneelit lyö sen pisteen i:n päälle. Miten näet kuntien liikuntapalveluiden tulevaisuuden ja liikunnan vastuuviranhaltijan roolin siinä – mitä haasteita tai mahdollisuuksia näet? Haasteista, talous on aina tiukoilla, ehkä pois lukien ne isoimmat kaupungit. Tällaisissa pienemmissä ja keskikokoisissa joudutaan liikuntapaikkarakentamisen uudiskohteiden osalta käymään melkoinen taistelu että ne saadaan päätöksentekoon ja hyväksytyksi. - Liikuntayhdistykset ovat myös tänä päivänä tosi tietoisia siitä, mitä muilla paikkakunnilla on. Halutaan tosi laadukkaita, toimivia kokonaisuuksia, joissa ei saisi olla puutteita. Talvikautta kun nyt mennään, latuja verrataan naapurikuntiin, ehkä jopa lapin reitteihin. Lumitilannehan vaikuttaa usein, mutta näistä käyttäjät ovat todella kriittisiä. - Myös lajiliittojen vaatimukset tuovat haasteita, jotka ovat kasvamaan ja tarkentumaan päin lajissa kuin lajissa, mikäli sarjatasot nousee. Kuntien rahkeet eivät välttämättä riitä vastaamaan aina tarpeeseen, vaikka haluja olisikin. Jos on vanhoja liikuntapaikkoja niin peruskorjaushan siinä tarvitaan, että päästään vaatimusten tasolle. Se on kuntatasolla keskustelun paikka, lähdetäänkö tähän ja riittääkö tulevaisuudessa paukut näihin vastaamiseen. - Suomessahan liikunnan oppilaitoksista tulee osaavia ihmisiä, joilla on laaja käsitys liikunnan kentästä. Mutta saatavuusongelma on esimerkiksi uimahalleissa suuri ongelma, rekryihin ei tule enää samalla tavalla kuin ennen hakijoita. Miten uimahalleille käy tätä tahtia, mm. osaavia uimavalvojia on koko ajan vaikeampi saada rekrytoitua. Mahdollisuuksista, maailmahan on avoinna niiden suhteen. Sehän on kunnan viranhaltijoista ja työntekijöistä kiinni, kuinka paljon halutaan lähteä toteuttamaan uudisarvoa tuovia kokeiluja lajien ja toimintamallien suhteen. Itse näen, että kokeillut uudet toimintamallit on otettu hyvin vastaan, liikuntavälinelainaamojen kehittäminen, uintirannekkeiden lainaaminen kirjaston tiloista yms. ovat toimineet. Vertaisoppimisella ja verkostoitumalla tukea liikuntapalveluiden kehittämishaasteisiin
|
Toni Ojala
|
|
Vuoden 2022 aikana on 16 ison kaupungin liikuntajohtajaa kokoontunut säännöllisesti tapaamaan toisiaan. Osa tapaamisista on ollut tiiviitä verkkopalavereita ja osa pidempiä kasvokkain kohtaamisia. Tavoitteena on ollut vertaisoppimisen ja verkostoitumisen avulla saada tukea liikuntapalveluiden kehittämishaasteisiin, jotka ovat kaikissa isoissa kaupungeissa hyvin samankaltaisia. Kohtaamiset ovat olleet osa Kuntaliike -palvelukokonaisuutta, jota North Sport Consulting tarjoaa kunnille. Toiminta jatkuu vuonna 2023 erinomaisen starttivuoden siivittämänä – tilaa on myös uusille tulijoille.
Kuntien liikuntapalveluiden johtaminen on useimmissa kunnissa ja kaupungeissa varsin yksinäistä puurtamista. Tämä ei ole paras mahdollinen lähtökohta niin liikuntajohtajan oman ammatillisen kehittymisen kuin kunnan liikuntapalveluidenkaan kehittämisen näkökulmasta. Molemmat edellyttäisivät aikaa ja paikkoja ajatusten vaihdolle ja niiden sparraamiselle kollegojen kesken. Tästä lähtökohdasta North Sport Consulting loi vuoden 2022 alussa Kuntaliike -koulutuskokonaisuuden, joka oli suunnattu erityisesti isojen kaupunkien liikuntajohdolle. Tarjolla olevaan palveluun tarttui käynnistysvuonna yhteensä 16 kaupunkia. Vuoden 2022 alkuvuoden kohtaamisissa koulutus- ja keskusteluteemat vaihtelivat liikuntalain tulkintakysymyksistä Sote-uudistuksen vaikutusten ennakointiin. Myös energian hinnannousuun varautumisesta keskusteltiin vilkkaasti. Loppuvuoden päätapaamisessa Kuopiossa keskityttiin kahden päivän ajan kaupunkien tuki- ja taksapolitiikan haasteiden ja ratkaisujen yhteiseen pohtimiseen. Vaativassa teemassa päästiin hyvään vauhtiin ja siihen tullaan palaamaan vuoden 2023 alun tapaamisissa. Liikuntajohtajien ammatillisen osaamisen vahvistamisen ohella yhteisillä tapaamisilla on myös energisoivaa vaikutusta. Useiden osallistujien suulla on kohtaamisissa tullut todetuksi se, että omien työhaasteiden purkaminen kollegoiden kesken on ollut tärkeä henkireikä ja auttanut arjessa jaksamista. Vuonna 2023 palvelua tullaan jatkamaan ja koulutuskalenteri tulevan vuoden kohtaamisten teemoista valmistuu joulukuun aikana. Mikäli olet kiinnostunut palvelusta – ota yhteyttä [email protected] tai [email protected]. Lisätietoja aiheesta ja koulutuksessa mukana olevista kaupungeista ja kunnista: www.kuntaliike.fi |
Liikuntajohtajia Hämeenlinnan kansallismaisemassa kevään tapaamisessa.
|
|
8.12.2022 Vieraskynä: Teijo Pyykkönen
RENGISTÄ ISÄNNÄKSI – kunnat vahvistavat rooliaan liikunnan olosuhdepäätöksissä? |
|
”Lajit vievät ja kunnat vikisevät”, tuhahdellaan monissa kunnissa. Tulevaisuudessa voi olla toisin: kunnat alkavat suosia niitä lajeja ja seuroja, jotka sitoutuvat kunnan tavoitteisiin ‒ ei vain oman lajin tai seuran tavoitteisiin.
Liikunnan ja urheilun lajikohtaiset olosuhdetoiveet ovat kuntien näkökulmasta tuskallisen muuttuvaisia. Kansainvälisten ja kansallisten lajiliittojen esittämät uudistukset tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Esimerkiksi peliareenoiden kokoa saatetaan vaatia laajennettaviksi, valaistusta parannettavaksi ja katsomoistuinten muotoa muutettavaksi. Ja jos ei muuteta, uhataan ainakin kansainvälisten pelien loppumisella. Lue Teijon koko blogipostaus täältä >> |
UUTISKIRJE 3/2022
Liikuntajohtamisen Foorumi urheilukaupungissa
|
Tampere on tullut viime vuosina tutuksi liikunnan ja urheilun olosuhteisiin panostavana kaupunkina. Tämän vuoksi oli luontevaa järjestää perinteinen SLA:n Olosuhdeseminaari 2022 juuri Tampereella. Osana olosuhdeseminaaria North Sport Consulting järjesti toisen kerran kuntien liikuntajohdolle suunnatun Liikuntajohtamisen Foorumin.
Tänäkin vuonna osallistujat pääsivät halutessaan sukkuloimaan kahden eri foorumin välillä. Toisessa käsiteltiin liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa, toisessa liikunnan johtamista. Lisäksi tarjolla oli esiintyjiä, joilla oli sanottavaa koko liikuntatoimen väelle. Liikuntajohtamisen Foorumin teemoina olivat tällä kertaa olosuhdeyhteistyö, ajankohtaisen liikuntatiedon jakaminen, energiakustannusten taklaaminen sekä tiimityön merkitys liikunnan menestyksekkäässä luotsaamisessa. Olosuhdetyötä tarkasteltiin pääasiassa liikunnan ylikunnallisen yhteistyön vinkkelistä. Yhteistyön nykytilannetta arvioitiin valtakunnallisen kyselyn tulosten sekä kahden tapaustutkimuksen kautta. Ajankohtaista liikuntatietoa esiteltiin arviointitiedon sekä henkilöstön liikunnan näkökulmasta. Pääpuhujana seminaarissa toimi Susijengin entinen päävalmentaja Henrik Dettmann. Hän kertoi vauhdikkaasti tiimityön merkityksestä ja korosti sitä menestymisen keskeisimpänä edellytyksenä. Esitys oli varsin mukaansa tempaava – jopa siinä määrin, että Ilveksen Ballroomin muhkeat valaisimetkin siitä innostuivat. Varsin valaiseva esitys! Illallisen jälkeen keskustelut jatkuivat perinteisesti ja aamulla foorumiväki oli tavoilleen uskollisesti pirteänä sanan äärellä. Perjantain kokonaisuuden ytimen muodosti paneelikeskustelu, jossa lavalla olivat tentattavana viiden lajiliiton edustajat. Tiina Koljander (SVoLi), Jari Koivusalo (Golf), Mika Muukka (SUL), Tero Auvinen (SPL) ja Manu Varho (Jääkiekko) selvisivät kunnialla heille esitetyistä osin hankalistakin kysymyksistä. Käyty paneelikeskustelu vahvisti käsitystä siitä, että lajiliittojen vuorovaikutus kuntien liikuntatoimien kanssa on yksi keskeisimpiä tekijöitä onnistuneessa olosuhdesuunnittelussa ja -rakentamisessa. Lajiliitoilla on tietoa ja ymmärrystä, joita kuntien tulee hyödyntää. Toisaalta lajiliittojen on myös lisättävä ymmärrystään liikuntatoimien kompleksisesta toimintaympäristöstä, joka monesti vetää liikunnan olosuhderakentamista useampaan eri suuntaan riippuen siitä mille kohderyhmälle ensisijaisesti rakennetaan. Seminaarikokemusten perusteella liikuntaväki viihtyi omiensa parissa. Jatkossa voisimme tavoitella matkaan mukaan nykyistä enemmän liikunnan päätöksentekijöitä, jolloin voisimme puhua entistä vahvemmalla äänenpainolla liikuntaväen yhteisestä seminaarista. Ari Karimäki North Sport Consulting Oy |
Henkilöstöliikunnan suositukset Ossi Aura Henkilöstöliikunta on joko pelkkä henkilöstöetu tai iso mahdollisuus henkilöstön työkyvyn ja yhteishengen kehittämisessä. Tämän kertoo 2022 keväällä julkaistu Henkilöstöliikunnan barometri 2021. Barometrissa esiteltiin henkilöstöliikunnan suositukset, joita nyt olen analysoinut ja jotka esittelin North Sport Consulting Oy:n kuntien Liikuntajohtamisen Foorumissa 6.10.2022. Katso koko analyysi täältä >> Lataa tästä Liikuntajohtamisen
Foorumin aineistot:
| ||||||||||
Fluent Outdoors – apua ulkoliikuntapaikkojen tiedolla johtamiseen
Pääosa kuntien liikuntapaikoista on ulkoliikuntapaikkoja. Kiristyvässä kuntataloudessa niiden ylläpito ja kehittäminen tulevat vaatimaan entistä pätevämpää tietopohjaa kaikenlaisen päätöksenteon tueksi. Fluent Progress oy:n luoma Fluent Outdoors palvelukokonaisuus on suunniteltu kuntien avuksi tähän tarpeeseen. Palvelua tullaan edelleen kehittämään yhä paremmin suomalaisen kuntakentän tarpeita vastaavaksi yhdessä North Sport Consulting oy:n kanssa. Asiaan liittyvä yhteistyösopimus solmittiin lokakuussa.
Fluent Progress oy on valtakunnallisesti toimiva asiantuntijayritys, jonka juuret ovat katujen ja teiden kunnossapidon seurannan sekä ohjauksen digitaalisissa palveluissa. Viime vuosina yritys on vahvasti panostanut myös vastaavien teknisten järjestelmien luomiseen kuntien liikuntapaikkainfran hallintaan liittyen. Tehty palvelukehitys onkin nostanut yrityksen jo selväksi markkinajohtajaksi tällä osa-alueella. Yrityksessä on henkilöstöä 18 ja toimitilat Joensuussa. Yrityksen kaiken toiminnan johtavana ajatuksena on luoda toimivampaa tulevaisuutta yhteiskunnan eri sektoreille hyödyntämällä nykypäivän teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita. ”Meitä ja Fluent Progressia yhdistää vahva pyrkimys luoda fiksumpia toimintamalleja, joilla taklataan erilaisia tulevaisuuden haasteita. Erityisesti tavoitteena on kummallakin saada luoduksi kunnille kokonaisvaltaisempia työkaluja tiedolla johtamisen. Olen siten erittäin innostunut käynnistyneestä yhteistyöstä. Uskon, että meistä on Fluentille apua heidän kehittäessään omista liikuntapaikkoihin liittyvistä palveluistaan vielä entistäkin paremmin kuntakentän tarpeisiin istuvia” toteaa North Sport Consultingin toimitusjohtaja Jan Norra. Lisätietoa Fluent Outdoors palveluista: Fluent Outdoors |
NSC:n Jan Norra ja Fluent Progressin Ville Widgren sopivat yhteistyöstä Tampereella NSC:n Liikuntajohtamisen Foorumin yhteydessä.
|
Kerava ja Sipoo ylikunnallisen liikuntaolosuhdetyön pioneereina Keinukallion monitoimihallihankkeessa
Kunnat ja kaupungit tekevät liikunnan olosuhdetyössään yhä enemmän yhteistyötä liikunta-alan yritysten sekä seurakentän kanssa. Yhteistyö on monella alueella johtanut jopa yhteishankkeisiin. Ylikunnallisia olosuhdehankkeita on kuitenkin tehty vähän. Kerava ja Sipoo ovat onnistuneet löytämään yhteisen tahtotilan Keravan Keinukallioon suunnitellussa monitoimihallihankkeessa.
-- Onko kunnilla mahdollisuutta yhdistää resurssinsa ja rakentaa omien liikuntapaikkojensa sijaan laadukkaampia, yhteisiä liikunta- ja urheiluolosuhteita? Kunnat toteuttavat usein päätehtäväänsä, palvelujen tuottamista sekä ylläpitämistä omille asukkailleen. Kerava ja Sipoo ovat tarkastelleet mahdollisuuksia oman kunnan rajojen sijaan laajemmassa kuvassa, ja Keinukallion alueelle on suunnitteilla harvinainen kahden kunnan yhteishanke. Resurssit yhdistämällä on saatu aikaan kuntien perinteisten liikuntapaikkojen sijaan alueellisesti merkittävä olosuhdehanke, jonka syntyvaiheet olivat tutkimuksen kohteena juuri valmistuneessa pro gradu tutkielmassa. Liikuntakulttuurissa sektorien väliset rajat ovat hälventyneet vauhdilla. Kunnat eivät ole jääneet paitsioon, vaan ne luovivat yritys- ja yhdistyskentän kanssa aktiivisesti erilaisissa kunto- ja terveysliikuntaan sekä erityisliikuntaan liittyvissä hankkeissa. Olosuhdekentällä on yhä enemmän esimerkkejä hybridihankkeista, joissa kunnat luovat erilaisten liikkujien tarpeisiin toimintaedellytyksiä yhteistyössä paikallisten seurojen ja yritysten kanssa. Myös kuntien sisällä toiminta on muuttunut eri hallintokuntien ja toimialojen tehdessä kasvavassa määrin yhteistyötä toteuttaessaan terveyden ja hyvinvoinnin päämääriä. Kahden tai useamman kunnan välisestä yhteistyöstä on tästä huolimatta vain vähän esimerkkejä, etenkin olosuhdekentällä. Suomessa maaliin asti on päässyt vain Vaasan sekä Mustasaaren kuntayhtymä, joka on perustettu jo vuonna 1995. Kuntayhtymä rakennutti alun perin Botniahallin, mutta myös Vaasan Sähkö – jäähalli siirtyi sen omistukseen 1990-luvun lopussa. Myös Lemonsoft - jalkapallostadion on nykyään kuntayhtymän hallinnoima. Keinukallioon suunnitellussa monitoimihallissa Kerava ja Sipoo ovat perustaneet yhteisen osakeyhtiön, joka hallinnoi tulevaisuudessa rakentuvaa jalkapallomonitoimihallia. Kuntien välinen omistussuhde yhtiössä on jaettu kunnan ja kaupungin asukasluvun mukaisesti Keravan osuuden ollessa 63% ja Sipoon 37%. Keravan ja Sipoon ylikunnallisen hankkeen synty on usean eri tekijän summa. Taloudellisen riskin ja kuorman jakaminen kuntien välillä on suuri mahdollistava tekijä hankkeessa. Tutkimuksessa selvisi, ettei kumpikaan kunta olisi kyennyt taloudellisesti rakentamaan tämän mittaluokan liikuntaolosuhdetta yksin. Kuntien tarpeiden yhdistäminen on onnistunut hankkeessa, joka koostuu kahdesta erillisestä hallista yhdistettynä yhteisillä kahvio-pukuhuonetiloilla. Keravalle tärkeät jalkapallon talviharjoitteluolosuhteet sekä Sipoon tarvitsemat yleisurheilun sisäharjoittelutilat saavat rinnalleen myös muita palloilulajeja sekä mailapelejä. Kunnat ovat saaneet yhteishankkeella merkittävää synergiahyötyä yhteisten tarpeiden tunnistamisella ja resurssien yhdistämisellä. Keinukallion sijainti kuntien keskinäisen rajan tuntumassa on merkittävässä roolissa. Aluetta ollaan kehittämässä monipuoliseksi ulko- ja sisäliikuntakeskittymäksi, johon Keravan ja Sipoon monitoimihallin lisäksi suunnitellaan yksityistä liikuntahallia. Odotettavissa on, että alueen käyttäjäkunta laajenee tulevaisuudessa liikkumismahdollisuuksien kehittyessä. Lisätietoa ja linkki Jyväskylän pro gradu -tutkielmaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82671 Ilari Leskelä North Sport Consulting Oy |
|
UUTISKIRJE 2/2022
Liikuntajohtamisen Foorumi 6.–7.10. Tampereella
|
Liikuntajohtamisen Foorumi osana Olosuhdeseminaaria
Liikuntajohtamisen Foorumi oli suunnattu kuntien liikuntajohdolle sekä liikuntapalveluista päättäville luottamushenkilöille. Moderaattorina toimi NSC:n Ari Karimäki, jolla on 20 vuoden kokemus kuntien liikuntatoimen johtotehtävistä. Foorumin aluksi tutustuttiin Tampereen hienoon Nokia Areenaan, joka keväällä toimi jääkiekon MM-kisojen päänäyttämönä. Oppaana toimi kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Jani Helenius. Foorumin asialistalla painottui tänä vuonna liikunnan eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö. Yhdessä tekemistä tarkasteltiin sekä organisaatioiden välisenä että organisaation sisäisenä menestystekijänä. Torstaina 6.10. Liikuntajohtamisen Foorumissa seuraavia ajankohtaisia teemoja: Liikunnan olosuhdeyhteistyö
Perjantaina 7.10. aamulla paneelikeskustelu, jossa teemana oli lajiliittoyhteistyö. Mukana lajiliittojen ja kuntien edustajia, juontajina Ari Karimäki ja Johanna Manninen. Lounaan jälkeen oli vielä mahdollisuus tutustua Tampereen liikuntajohtaja Pekka P. Paavolan johdattelemana Ratinan stadionin huippuolosuhteisiin. |
Liikunnan olosuhdeseminaari
järjestetään Tampereella Hotelli Ilveksessä 6.–7.10. Lisätietoja Ari Karimäki p. 0400 941 745 [email protected] Seminaari toteutetaan Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry:n ja North Sport Consulting Oy:n (NSC) yhteistyönä. Ilmoittautuminen ja hinnat www.sla-ry.fi |
Vertical Divider
|
Yhdessä enemmän – Itä-Uudellamaalla rakennetaan ylikunnallista yhteistyötä
Kevään 2022 aikana Lapinjärven, Loviisan, Porvoon ja Sipoon liikuntatoimet pohtivat mitä asioita kannattaisi tehdä yhdessä. Neljä kohtaamista sisältäneessä, North Sport Consultingin kuljettelemassa kehittämisprosessissa tunnistettiin useita yhdessä tekemisen mahdollisuuksia ja ne tiivistyivät ”Yhdessä enemmän?” -selvitysraportin muotoon. Hedelmällisimpinä yhteistyön osa-alueina liikuntaviranhaltijoiden kohtaamisissa nousivat esiin henkilöstön osaamisen kehittäminen, alueellisen liikuntamatkailun edistäminen, liikuntapalveluiden tiedolla johtaminen, liikunta- ja ulkoilureitistöjen kehittäminen, liikuntaneuvonta sekä liikuntapalveluista viestintä. Erityisesti kunnan liikuntatoimijoiden yhteinen osaamisen kehittäminen esim. keskinäisen verkostoitumisen kautta nähtiin tärkeänä. Porvoon liikuntapalveluidenpäällikkö Piritta Forsell korostaakin sosiaalisen puolen merkitystä prosessissa. ”Suurin anti yhteisessä kehittämisprosessissa oli kollegoihin tutustuminen ja tietämyksen lisääntyminen naapureista - synergiahyötyjen kristallisoitumisen ohella”. Tunnistettujen yhteistyömahdollisuuksien konkretisoiminen käytännön yhteiseksi tekemiseksi on prosessin seuraava vaihe, jota käynnistellään kuntien kesken syksyn 2022 aikana. Tarkoitus on edetä asiassa askel kerrallaan ilman tarvetta saada kaikkia osa-alueita heti liikkeelle. Ajatuksena on aloittaa teoista, joissa yhdessä tekemisen kynnys on matala ja tuloksia on nähtävissä varsin nopeasti. Ilman tällaista perustekemistä isompien ja kenties vaikuttavampien yhteistyömuotojen luominen on vaikeaa. Ylikunnallisen yhteistyön lisäämisestä kiinnostuneille kunnille Forsell antaa vinkin: ”Tällaisissa monitoimijaisissa prosesseissa ulkopuolinen sparraaja/aikataulusta huolehtija on kyllä todella tarpeen” Mikäli olet kiinnostunut ylikunnallisen yhteistyön mahdollisuuksista omalla alueellasi – ota yhteyttä: [email protected] / p. 040 575 1717 Erilaiset liikuntatoimet yhteisellä asialla
Suomen kunnat ovat viime vuosikymmenten aikana joutuneet sopeutumaan ennen kokemattomiin muutoksiin, joille loppua ei ole näkyvissä. Muutoksista huolimatta kuntien liikuntatoimet edistävät edelleen parhaansa mukaan asukkaiden liikuntaa. Asiakkaina ovat kaikki Suomen kuntien asukkaat, joten asiakaskunta on hyvin heterogeeninen ja heijastelee erilaisia toiveita ja tarpeita. Artikkelissa tarkastellaan liikuntajohdon käsityksiä kuntien ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisumalleista. Kunnissa tehtävät liikuntapäätökset vaikuttavat koko Suomen kansaan. Myös liikunnan näkökulmasta kaikki suomalaiset ovat jonkun kunnan asukkaita. Tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, ja kunnat ovat perinteisesti tuottaneet edullisia liikuntapalveluita tasapuolisesti kaikille kuntalaisille. Tämän tehtävän toteuttaminen on muuttunut suomalaista hyvinvointivaltiota ja julkishallintoa. Lataa artikkeli pdf-tiedostona alla olevasta linkistä ⬇️
Vieraskynä TEIJO PYYKKÖNEN
Kuva: Unsplash @matthewhenry
Energiakriisi kääntää katseet liikuntahallien sähkösopimuksiin‒ ja toivottavasti myös pidemmälle kohti kestävää liikuntaa
Kuntien liikuntatoimissa luetaan sähkösopimuksia kädet ristissä. Jos sopimus yltää pahimman yli, ei hätää, nykypalvelut pelastuvat. Mutta jos sopimus on katkolla, edessä on liikuntapaikkapalveluiden kutistaminen ‒ jopa väliaikainen alasajo. Energiakriisi on myös muistutus laajemmasta, koko ajan pahenevasta ympäristökriisistä. Energiakriisin hyvä puoli onkin siinä, että se kannustaa miettimään liikuntapaikkapalveluiden kestävää tulevaisuutta. Huono puoli on siinä, että se ei siihen pakota. Median otsikot huutavat hätää: ”Energiashokki kurittaa kuluttajia”, ”Jokainen jäähalli aiheuttaa 500 000 euron lisälaskun sähkön hirveän hinnan takia”, ”Energiakriisi iskee jo nyt kipeämmin kuin 1970-luvun öljykriisit”. Dramaattisen kuuloista kriisi-sanaa opetetaan käyttämään harkiten, sillä se herättää ihmisissä epävarmuutta ja jopa epäilyksen siitä, voiko tilanteesta selviytyä. Sähkön hinnan kivuttua taivaisiin kriisi-sanaa ei kuitenkaan epäröidä käyttää. Koetaan, että on tosi kyseessä. Kriisitulkintaa vauhdittaa sekin, että viranomaiset jakavat kotitalouksille varautumissuositusta, jonka ohjeiden mukaan tulisi pärjätä omin avuin 72 tuntia. Lue Teijon koko blogipostaus täältä >> Uutiskirjeen vierailevien kirjoittajien artikkeleita saa hyödyntää kirjoittaja ja lähde mainiten (Lähde: nsconsulting.fi/ajankohtaista). Artikkelien kopioiden jakamiseen pyydettävä lupa kirjoittajalta ja julkaisijalta. | |||
UUTISKIRJE 1/2022
|
Lisäpalveluita kunnille - liikuntapaikkojen turvallisuustyö ja liikuntatoimen henkilöstökehittäminen
Osana yritysuudistustamme olemme vahvistaneet myös osaajaverkostoamme ja sitä kautta kunnille suunnattua palveluvalikkoamme. Vuoden 2022 alusta verkostoomme ovat liittyneet Tony Konkola ja Ossi Aura. Molemmat ovat kokeneita konsultteja osaamisalueillaan – Tony liikuntapaikkojen turvallisuustyössä ja Ossi organisaatioiden henkilöstökehittämisessä. Tony Konkola toimii Järvenpään kaupungin liikuntapäällikkönä, joten kuntien liikuntapalveluiden toimintaympäristö on hyvin tuttua. Kyseisen työtehtävän ohella Tony tekee toiminimensä kautta aktiivisesti konsulttityötä kunnissa liittyen liikuntapaikkojen kokonaisturvallisuuden kehittämiseen. Tonyn palveluita ovat mm. pelastus-, poistumis- ja turvallisuussuunnitelmien laadinnat liikuntapaikoille sekä erilaiset turvallisuuskoulutukset ja -luennot. Lisätietoja Tonyn palveluista turvajavalmius.fi Ossi Aura on pitkän linjan henkilöstökehittämisen asiantuntija ja konsultti, jolla on vankkaa kokemusta myös liikunnan kentältä. Työurallaan Ossi on toiminut mm. Kuntoliikuntaliiton työpaikkaliikunnan linjajohtajana, sekä tutkija-konsulttina Elisassa, Pohjola Terveydessä ja Terveystalossa. Väitöskirjan Ossi teki Hankenin johtamisen laitoksella työpaikkaliikunnan merkityksestä organisaation aineettomalle pääomalle. Ossi on erikoistunut henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn parantamiseen organisaatioiden johtamisen kehittämisen kautta. Ossin palveluvalikosta löytyy työkaluja kaikkien organisaation johtamisen osa-alueiden analysointiin ja kehittämiseen. Lisätietoja Ossin palveluista ossiaura.com Somerolla lähiliikuntapaikkaa suunniteltu pienten lasten ehdoilla Someron kunta sai lapsettomalta kuntalaiseltaan perintölahjoituksena sievoisen summa rahaa. Perinnön ehtona oli, että rahat suunnataan pääosin pienten lasten toimintaan. Kunta päätti käyttää rahat lähiliikuntapuiston rakentamiseen keskusta-alueella sijaitsevan päiväkodin ja koulun yhteyteen. Suunnitelmatyötä on tehty syksyn 2022 aikana North Sport Consultingin asiantuntijoita hyödyntäen. Suunnitelmatyön taustaksi tehtiin laaja asukas- ja koululaiskysely, jolla kartoitettiin eri-ikäisten kuntalaisten toiveita lähiliikuntapaikan toiminnoiksi. Myös päiväkodin ja koulujen henkilöstö osallistui aktiivisesti alueen suunniteluun. Suunnitelmatyössä haluttiin vahvasti painottaa pienten lasten liikuntaan liittyviä tarpeita ja toiveita perintölahjoituksen ehtojen mukaisesti. Lähiliikuntapaikan sydämeksi suunniteltiin tästä lähtökohdasta asfalttipintainen rata-alue, joka mahdollistaa monipuolisesti erilaiset potkuautoilla ja -laudoilla sekä pikkupyörillä tapahtuvat liikuntaleikit. Asfalttiradan keskelle suunniteltiin pienten lasten pallopeleihin soveltuva pienpelialue ja radan ympärille monenlaisia liikuntatoimintoja eri-ikäisille käyttäjäryhmille. Lähiliikuntapuisto on tarkoitus toteuttaa suunnitelman pohjalta vuoden 2022 aikana. Lisätietoja Someron hankkeesta Vapaa-aikapäällikkö Saija Aholalta. Lisätietoja North Sport Consulting oy:n lähiliikuntapaikkojen suunnitteluun liittyvistä palveluista: Jan Norra, [email protected] p. 040 575 1717 Jarmo Väisänen, [email protected] |
| somero_lähiliikuntapaikka_yleissuunnitelma__paivitetty.pdf |